Yhteistyötä yli valtiorajojen ja koulutusasteiden

Maaliskuun kauniit ja vielä koleat päivät toivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMKin ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin yhteiset 18 kiinalaista ammatillisen koulutuksen rehtoria Suomeen kolmeksi viikoksi täydennyskouluttautumaan. Koulutuksen teemoina olivat yrittäjyys, johtaminen ja innovatiivinen oppiminen. Koulutuspakettimme oli yksi vuoden 2017 Kiinan kansallisen tason koulutusohjelmista.

DSC_1830
Kiinalaiset ammatillisen koulutuksen rehtorit yhdessä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijapalvelujen vetäjien kanssa Nirvan kampuksella.

JAMK oli päävastuussa VET schools -koulutusohjelman toteutuksesta. TAKK keskittyi laatujohtamiseen, yrittäjyyteen, oppimisinnovaatioihin, kestävään kehitykseen ja työelämäyhteistyöhön. Yleisesti siihen, mitä ammatillinen koulutus on käytännössä. Laadukkaan koulutuksen kriteerejä etsittiin ja vertailtiin yhdessä eri menetelmin. Aluekehittämistä ja reformiakin ohjelmassa Tampereella pohdittiin. Rehtorit ovat monen vartijoita ja myös pohtivat kaikkea oppimaansa niin yksilöinä, esimiehinä, esikuvina kuin organisaatioidensa kehittäjinäkin.

Koulutusohjelman vertaileva ote toi esiin monia koulukuntaeroja maiden välillä. Hämmästystä tuottivat ammatillisen koulutuksen joustavuutemme (esimerkiksi TAKKin non-stop -sisäänotto), työelämäyhteistyömme laajuus ja koulutuksen salliva yleisilmapiiri. Henkilökunnan erilaiset urapolut kiinnostivat: mitä kaikkea kouluttajan työhön voi kuulua koko uran aikana. Opiskelijapalveluita avasivat TAKKin opiskelijat ja he saivatkin vastata moniin rehtorien kysymyksiin – myös kiinaksi.

Kannattaisin kovasti vahvistuvaa yhteistyötä erityisesti ammatillisen korkea-asteen ja toisen asteen välillä. Kummatkaan emme tunne toistemme töitä ja tehtäviä sekä yhteiskunnallisia rooleja niin hyvin, ettäkö voisimme kattaa kokonaisen ohjelman ilman toistamme. Niin rehtoreille kuin muillekin kohderyhmille tekee hyvää saada niin pohtia kuin toimia, ja taas palata reflektioon. Parhaana antina pidin hissipuheita, jotka kukin rehtori piti ohjelman lopussa: kokemus Suomesta oli koskettanut, pehmentänyt, avannut ja avartanut useaa. Toivon, että saamme näitä ryhmiä vielä monta lisää tulevaisuudessa.

TAKK on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Kiinaan koulutusviennin edistämiseksi. Vuonna 2015 TAKK ja JAMK avasivat kiinalais-suomalaisen oppimisinnovaatiokeskuksen Kiinan Guangzhouhun yhdessä paikalliskumppanin kanssa. Oppimisinnovaatiokeskus edistää Suomen ja Kiinan yhteistyötä, ammatillisen korkea-asteen sekä toisen asteen koulutuksen palvelutarjontaa ja oppimisinnovaatioiden kehittämistä.

Kirjoittaja:
Ulla Virtanen, KV-suunnittelija
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK

 

Tutkintovienti käynnistynyt

Kaksipäiväisessä VETFI-hankkeen työpajassa 31.1.–2.1.2017 luonnosteltiin tutkintoviennin askelmerkkejä. Työpajassa keskusteltiin mm. tutkintoviennin reunaehdoista ja vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen ja laadunvalvontaan sekä koulutusviennin myynnistä ja markkinoinnista.

Kokeiluvientiluvan saaneiden oppilaitosten edustajien lisäksi tutkinnon perusteiden muutostarpeista keskustelemassa olivat Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat sekä opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tutkintojen perusteissa on muokattavaa

Mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi sellaisenaan muualla. Näyttötutkintojen perusteissa on muokattava viittaukset mm. Suomen lainsäädäntöön sekä suomen ja ruotsin kielen vaatimuksiin.

Muutakin muutostarvetta  löytyy – ”kalastus talviolosuhteissa” tai vaikkapa ”talviliikuntapaikkojen hoito” eivät sellaisenaan istu kaikkien kohdemaiden tarpeisiin vaan sisältöä on muokattava.

Suomessa monella alalla vaadittavat työturvallisuus- ja hygieniapassit ja kortit ovat käsitteinä muille tuntemattomia. Nimet eivät ole kuitenkaan tärkeitä – pääasia, että osaamisvaatimukset varmistetaan sisällössä.

Koulutusta laadusta tinkimättä

Tutkinnon perusteissa voidaan tinkiä lainsäädäntöviittauksista ja kielitaitoon liittyvistä säädöksistä, mutta ei osaamisesta ja koulutuksen laadusta. Laadunhallinnan on vastattava Suomen laatutasoa.VETFI-työpajan markkinoinnin ideointi

Korkea laatu asettaa tutkintoviennille myös haasteita. Miten varmistetaan kohdemaan opiskelijan riittävä perusosaaminen, jotta tutkintoa tai sen osaa voidaan myydä? Tämä näkyy esimerkiksi  sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, jossa edellytetään peruosaamista ennen osaamisalojen suorittamista.

Voidaanko pakollisten osien suorittamisessa ennen osaamisalan suorittamista tehdä poikkeuksia, ja jos, niin minkälaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia hankkeen edetessä.

Kuinka hanke jatkuu tästä eteenpäin?

Vientikokeiluluvan saaneiden oppilaitosten kokemukset vientitoimista ovat tärkeää tietoa Opetushallitukselle ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkintojen perusteiden muokkaamiseksi ja koulutusviennin esteiden purkamiseksi.

Verkosto on nyt priorisoinut viennin kohteena olevat tutkinnot, ja tutkintojen perusteiden muutostarpeet kartoitetaan helmikuun alkupuoliskolla. Tämän jälkeen Opetushallituksen asiantuntijat aloittavat tutkintojen perusteiden muokkauksen.

Kevään aikana verkoston käyttöön suunnitellaan myynti- ja markkinointimateriaalia sekä yhteistä koulutusta koulutusviennissä  huomioitavista asioista.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori

 

 

 

Koulutusvientiin vauhtia OKM:n tiekartalla ja uudella yhteistyöjärjestöllä FIEDU:lla

Jonna Holopainen, projektikoordinaattori

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 15. maaliskuuta suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseksi tiekartan, jonka tekemiseen myös ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hanke on aktiivisesti osallistunut. Tiekarttaan on kerätty vuosina 2016-2019 tehtäviä toimenpiteitä, joilla koulutusvientiä vauhditetaan. Koulutusviennin toimijoiden liikevaihtoa on tavoitteena kasvattaa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.

Tiekartta tekee näkyväksi tukitoimet, joilla pyritään kasvattamaan koulutusvientiä. Tukitoimien tavoitteena on luoda vireä koulutusviennin ekosysteemi, joka vahvistaa suomalaisen koulutusosaamisen tuotteistamista, yksityisen ja julkaisen sektorin kumppanuuksia, karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä kehittää julkisia rahoitusinstrumentteja koulutusviennin tarpeisiin. Tiekartan mukaan vielä tänä vuonna mm. tuotteistetaan koulutuspalveluja, kootaan julkisia palvelumalleja sekä vahvistetaan verkostoja.

Tiekartta lupaa hyvää toisen asteen ammatilliselle koulutusviennille: seuraavana ministeriön työlistalla on valmistella lakimuutosta, joka mahdollistaa ammatillisten näyttötutkintojen viennin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaa toiseen asteen koulutusviennin esteiden purkamiseksi työryhmän, joka mm. karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä selvittää uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottamista, jotta vientikokeilut saadaan käyntiin jo kesällä.

Tiistaina aukesi myös uuden koulutusviennin yhteistyöjärjestön Finnish International Education Associationin (FIEDU) internet-sivut. Yhdistys on syntynyt hankkeessa esiin nousseesta tarpeesta yhteiselle koulutusvientitoimijalle. FIEDUn jäseneksi voivat hakea kaikki koulutusvientiä harjoittavat toimijat, joten se on niin kaikki koulutusasteet yhteen kokoava kuin alansa mukana alati kasvava yhdistys.

Yhdistys edustaa jäseniään koulutusvientiä koskevissa kysymyksissä ja tukee jäsentensä toimintaa rakentamalla suomalaisen kansainvälisen koulutuksen brändiä. FIEDU edistää jäsentensä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi se edistää koulutusvientiin liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Hanke jatkaa työtään vielä kesäkuun loppuun saakka; yhdistyksen on määrä jatkaa hankkeen aloittamaa työtä hankkeen päätyttyä. Yhdistyksen internet-sivut on avattu osoitteessa www.fiedu.fi. Sivuilta löytyy lisätietoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä.

 

OKM:n tiedote: Koulutusvientiin vauhtia yhteisellä tiekartalla – ammatillisen koulutuksen uudet vientikokeilut käyntiin kesällä

Työpaikkaohjaajakoulutusta maailman markkinoille

Katariina Walker, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Koulutusvientiä koskevissa keskusteluissa on noussut vahvasti esille oppilaitosten tuotteistamis- ja myyntiosaaminen. Koulutusviennin esteiden tunnistamisen lisäksi on painotettu viennin aloittamista ja lisäämistä niiden koulutuspalveluiden osalta, joita nykylainsäädännön puitteissa voimme jo myydä. Oulun TOPPI -hankkeen päätöstilaisuudessa 2.11.2015 yhdeksi teemaksi nostettiin työpaikkaohjaajakoulutuksen tuotteistaminen vientituotteeksi sekä markkinarakojen löytäminen. Koulutuksen potentiaalia mietti joukko asiantuntijoita aina oppilaitosten johdosta ja luottamushenkilöistä yritysten työpaikkaohjaajakouluttajiin ja työpaikkaohjaajiin. Open Space -metodilla toteutetun iltapäivän aikana tunnistettiin kolme mahdollista konseptia, joilla työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan lähteä viemään maailmalle: kuva_2020_koulutusvienti_kuva_Sanna_Kivinen[1]

  1. Viedään työpaikkaohjaajakoulutusta kylkiäisenä toisen osaamisen kanssa

Työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan myydä yhdessä esimerkiksi märkätilarakennus- tai potilashuonesiivousosaamisen kanssa samalla, kun yrityksen prosesseja kehitetään tarvekartoituksen perusteella. Tämä antaa lisäarvoa asiakkaalle. Työpaikkaohjaajakoulutus edesauttaa puolestaan työntekijöiden perehdytys- ja ohjausprosessia. Se myös sitouttaa työntekijöitä pysymään työnantajan palveluksessa. Näin yrityksen panostus työntekijöidensä lisäkoulutukseen on tuottavaa.

  1. Myydään työpaikkaohjaajakoulutusta suoraan yrityksiin

Isot yritykset maailmalla tarvitsevat osaavaa työvoimaa, mutta useissa maissa oppilaitosten ja työelämän välillä on kuilu. Koulutuksessa ei tunneta työelämälähtöisyyttä ja vastavalmistuneiden työelämävalmiudet ovat puutteelliset. Koulutusjärjestelmän muuttaminen on pitkä prosessi ja näin ollen koulutusta kannattaa tarjota suoraan paikallisiin yrityksiin. Työpaikkaohjaajakoulutus voidaan räätälöidä vastaamaan yrityksen perehdytys- ja ohjaustarpeita sekä varmistamaan työntekijän työelämätaitojen kehittyminen heti uran alkuvaiheesta lähtien.

  1. Tuetaan koulutuksen muuttumista yhä työelämälähtöisemmäksi

Työpaikkaohjaajakoulutus voi olla osa suurempaa koulutusreformia, minkä tavoitteena on työelämälähtöisempi ammatillinen koulutus. Tällöin asiakkaina ovat todennäköisesti ministeriöt, mikä vaatii yleensä pitempää prosessia verrattuna yritysten tai oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Mikäli kohdemaassa on jo muodostunut toimintamalli koulutuksen ja yritysten välille, voidaan sitä syventää tarjoamalla työpaikkaohjaajaosaamista joko suoraan yrityksille tai oppilaitoksille.

Oulun TOPPI-hanke

Oulun TOPPI -hankkeessa on kehitetty työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua yhdessä Oulun seudulla ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kesken. Hankkeessa on laadittu ja pilotoitu työpaikkaohjaajakoulutusmalli, jota toteutetaan Opetushallituksen ohjeen työpaikkaohjaajien koulutuksesta (3 ov) mukaisesti. Mallia on hyödynnetty sekä perinteisenä luokkahuonekoulutuksena, täysin digitalisoituna että niiden välimuotona. Koulutusta on myös jalkautettu toteutettavaksi yrityksissä. Koulutuksen aikana työpaikkaohjaaja saa ajankohtaista tietoa opiskelijan perehdytyksestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä yksilöllisten työssäoppimisen polkujen suunnittelusta työpaikoilla. Yritykset ovat kokeneet koulutuksen antavan heille opiskelijan ohjauksen lisäksi osaamista muun muassa uuden henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi he kokevat koulutuksen syventävän oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.

Työelämäyhteistyötä asiakaslähtöisesti

Työelämäyhteistyö nousi nopeasti avainsanaksi työpaikkaohjaajakoulutuksen vientipotentiaalia kartoittaessa. Ammatillisen koulutusviennin edistämishankkeen markkinakartoituksen mukaan useissa maissa koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu eikä yhteistyötä juuri ole tai se ei ole kovin organisoitua. Tämä antaa potentiaalia työpaikkaohjaajakoulutukselle, mikä voidaan räätälöidä asiakaslähtöiseksi vastaamaan kohdemaan ja asiakkaan tarpeita.

Markkinoillepääsykanava tulee valita kohdemaan ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Koulutuksen sisältö tulee lokalisoida, mikä lisää asiakaslähtöisyyttä ja kilpailuetua. Tuote on tosin hyvä saattaa digitaaliseen muotoon ensiksi kotimaan tasolla, jolloin sen skaalautuvuus on helpompi toteuttaa suuremmillakin markkinoilla. Ennen kaikkea viesti maailmalla pitää tukea kuvaa maailman parhaasta ja asiakaslähtöisestä osaamisesta!

Lisätietoja Oulun TOPPI –hankkeesta

toppi_tapahtuma12
Vasemmalta: Helena Rajalinna, Sanna Kivinen, Katariina Walker ja Kati Pääkkönen.

Kuvat:

Sanna Kivinen, kehitys- ja hallintojohtaja, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

JOADS NY

 

 

 

 

Koulutusviennin esteet luvataan poistaa myös ammatillisen koulutuksen osalta!

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat torstaina 22.10. Finlandia –talolla järjestämässään tiedotustilaisuudessa poistavansa esteet koulutusviennin tieltä. Koulutusviennin vauhdittamisen ensimmäinen vaihe on EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille säädettävät lukukausimaksut korkeakouluille. Maksuja voi periä jo 1.1.2016. Toinen vaihe on koulutusviennin esteiden poistaminen toiselta asteelta. Ammatillisen koulutuksen esteiden poiston suunnitellaan tapahtuvan pikaisesti, jotta koulutusvienti saadaan nousuun.

Ministerit lupasivat parantaa tilauskoulutuksen mahdollisuuksia ja mahdollistaa maksun vastaanottamisen. Koulutusosaaminen on tarkoitus nivoa osaksi liiketoimintaa ja vientiä. Tukena tässä toimii Team Finland –verkosto, johon kuuluvat muun muassa lähetystöt ympäri maailmaa.

Tilaisuudessa kuultiin kommenttipuheenvuorot Finpron alaisuudessa toimivan kasvuohjelman Future Learning Finlandin ohjausryhmän puheenjohtaja Jyri Ahdilta, Finland Universityn hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäeltä ja Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Janssonilta. Kommenttipuheenvuoroissa korostettiin hankkeessammekin tärkeiksi nousseita asioita: digitaalisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia, laaja-alaisen yhteistyön tärkeyttä ja tuotteistuksen merkitystä.

Jansson korosti koulutusviennin mahdollistamista uudenlaiseksi liiketoiminnaksi rajoja rikkovalla yhteystyöllä, johon kuuluvat yhteistyökumppanuudet koulutuksen saralla, sekä myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ahdin mukaan FLF voi toimia kasaavana voimana, tarjota tukea jäsenilleen ja näkyvyyttä vienninedistämismatkoilla. Ahdin mukaan koulutusvienti käsitteenä on monimuotoinen; se pitää sisällään kaikki oppiasteet lifelong learning -periaatteella, oppimateriaalit, konsultoinnin, opettajien koulutuksen, oppimisympäristöt ja tutkintojen viennin.

Janssonin mukaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen vienti on jo työn alla. Ratkaisuja mietittäessä voidaan benchmarkata Singaporea, jonka tutkintovienti ulottuu 36 maahan.

 

Opetus- ja kultturiministeriön tiedote ’Ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka: Esteet koulutusviennin tieltä puretaan’

Verkkouutiset 22.10.2015: Myös ammatillisille oppilaitoksille halutaan mahdollisuus myydä tutkintoja

Asennetta kauppaamassa – esimerkkien voimalla

Petteri Ora ja Saara Sopanen, Kiipulan ammattiopisto

Suomessa on seitsemän ammatillista erityisoppilaitosta, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä AMEO-verkostona. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana oppilaitokset ovat erikseen tai yhdessä toteuttaneet lukuisia kansainvälisiä kehittämishankkeita. Suomalainen ammatillinen erityisopetus on systemaattisuudessaan melko uniikki juttu, joka kiinnostaa monien maiden koulutusihmisiä.

Pohdittaessa erityisopetuksen vientipotentiaalia kannattaa katsoa, mitä toteutetut kehitysprojektit ovat pitäneet sisällään. Ne voi nähdä eräänlaisina markkinatunnusteluina, yhteiskunnan varoin on ikään kuin jaettu ilmaisia näytteitä osaamisestamme. Ehkä olisi aika paketoida ja hinnoitella näytteet maksullisiksi palveluiksi, ainakin osin.

Iso juttu on asenteen vieminen. Se, että down-nuori saa paikan hoiva-avustajana tai hampurilaismyyjänä ei Suomessa ole mitenkään poikkeuksellista. Monessa Euroopankin maassa moinen on kuitenkin ennen kuulumatonta. Käsitykset koulutettavuudesta, erilaisten ihmisten oppimisen mahdollisuuksista, poikkeavat. Asennetta ei voi sellaisenaan viedä, mutta asenteita muuttavia käytännön toteutuksia kyllä.

Suuri osa AMEO-oppilaitosten projekteista on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien koulutuksen ja ohjauksen menetelmien kehittämiseen. On haettu ex-vangeille työllistymispolkuja, raivattu liikuntavammaisten opiskelun ja työllistymisen esteitä ja todistettu, että eriasteiset kehitysvammaiset ovat sopivasti tuettuina varsin hyviä työntekijöitä. Autismin kirjon problematiikkaan on Suomessa paljon erityistä osaamista.

Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä on monen maan näkökulmasta kiinnostava. Erityisopetuksen näkökulmasta se muokkaa opiskelua työvaltaisemmaksi ja työllistävämmäksi. Osaamisperusteisuus korostaa entisestään muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä. Aihe on jo ollut teemana eräässä hankkeessa. Monessa Euroopan maassa prosessi tunnetaan validointina. Komission suositus asiasta astuu voimaan 2018.

Opetuksen toteutus erilaisia oppimisympäristöjä – työpajoista virtuaalimaailmoihin – hyödyntäen on ollut muutamissa hankkeissa keskeistä. Suomen ammatilliset erityisoppilaitokset ovat myös olleet rakentamassa kokonaisia koulujärjestelmiä. Esimerkkinä tästä on Keskuspuiston ammattiopiston Moskovaan tuottama tuetun työllistymisen keskus. Isoissa hankkeissa korostuu myös opettajien koulutus.

Pasi Sahlbergin mukaan (Suomalaisen koulun menestystarina, 2015) koulujärjestelmämme on saanut kaksi kansainvälisesti merkittävää ihmettä aikaan. Ensinnäkin oppimistulokset eivät juuri ole riippuvaisia oppilaan yhteiskunnallisesta taustasta. Toiseksi menestyminen ei ole kiinni opinahjosta, hyvää opetusta saa kaikkialla. Näillä parametreilla suomalainen koulujärjestelmä on maailman oikeudenmukaisin.

Osasyy Suomen menestykseen koulutusvertailuissa on luomamme erityisen tuen järjestelmä. Kaikille saavutettavissa oleva ammatillinen koulutus on myös kansakunnan taloudellisen menestyksen ehto – vaikka tässä taantumassa voi usko asiaan horjuakin. Tätä ihmettä kannattaa mainostaa ja myydäkin.

Ammatillisten erityisoppilaitosten (ks. www.ameo.fi) kansainvälinen projektityö on tuottanut paljon hyviä tuloksia, vahvaa kokemusta ja erinomaisia kontakteja. Erityisopetus sinänsä tai yhdistettynä muuhun kehittämistyöhön tarjoaa myös koulutusviennille erään kiinnostavan mahdollisuuden.

Kumppanuuksilla aluekehitystyötä eteenpäin

Haastattelussa Timo Kuusela – Country Manager, Specialist, European Training Foundation

European Training Foundation (ETF) on EU-organisaatio, jonka tavoitteena on muun muassa ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU:n yhteistyömaiden kanssa. ETF:n Suomessa 10. -12. kesäkuuta järjestämä seminaari oli osa kolmevuotista Skills Matching –projektia, jossa koulutuksen osaamistavoitteita sovitetaan yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Projektissa edistetään EU:n Eastern Partnership -alueyhteistyötä EU:n itäisiin kumppanuusmaihin. Projektissa on mukana kuusi maata: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Timo, miksi vierailu juuri Suomeen?

– Suomessa on erittäin hyvät rakenteet ja järjestelmät, jotka ovat ymmärrettäviä. Lisäksi koulutusalan hallinnon yhteistyö on merkittävää. Halusin näyttää projektiin osallistujille myös aidon oppimisympäristön, joten tulimme Omniaan Opetushallituksen suosituksesta.

Omnian vierailulla teemoina olivat muun muassa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ja yrittäjyys, siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta työelämään ja se, kuinka syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan takaisin koulutuksen piiriin. Avainaiheina kuntayhtymän johtaja Tapio Siukosen, Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon ja Omnian Oppimiskumppanuuksien johtajan Mervi Janssonin puheenvuoroissa oli digitaalisuus, innovatiivisuus ja asenne.

Koulutuksen uudistaminen ei ole helppoa kyseisissä maissa. Kaikkia projektissa mukana olevaa kuutta maata yhdistää tausta entisinä Neuvostotasavaltoina, joissa on tallella rakenteita näiltä ajoilta. Tilanne on vaikea monissa näistä maista, koska poliittisten epävakauksien, talousrakenteiden ja väestöjen erilaisuuksien, sosiaalisten kuilujen suuruuden ja koulutusjärjestelmän uudistamisen yhdistäminen ei ole yksinkertainen yhtälö.

Maat ovat ottaneet aktiivisen roolin kehitystyössä:

– Esimerkiksi Ukrainassa on meneillään ETF:n viisivuotinen pilotti, jossa rakennetaan maalle ennakointimallia. Puhumme kansallisesta makromallista, jossa ennakoimme työmarkkinoiden tarvetta viiden vuoden ajanjaksolla. Pilotti perustuu kvantitatiiviseen dataan, eli tilastoihin, mutta siihen tarvitaan tulevaisuudessa myös laadullisia mittareita täydennyksenä, Kuusela kertoo.

ETF:n projektin tarkoituksena on jakaa hyviä toimintatapoja eri maista, joita voitaisiin mahdollisesti siirtää projektiin osallistuvien maiden hyväksi. Projektille aukeaa oma virtuaalifoorumi, e-platform, jossa osallistujat voivat jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Projektin aikana maat tekevät itselleen projektisuunnitelman, johon kehitystyö perustuu. ETF ei avusta maita rahallisesti, vaan antamalla käyttöön verkostonsa osaamisen.

Hyvä esimerkki jaettavista toimintatavoista löytyy Georgiasta, jossa vuonna 2003 tapahtunut ruusuvallankumous uudisti maata liberaalimpaan suuntaan. Maan uusi johto lähti purkamaan byrokratiaa ja korruptiota, jonka seurauksena ministeriöt ja muut työhallintoa säännöstelevät rakenteet purettiin ja työmarkkinat jätettiin vain markkinoiden varaan. Seuranneet ongelmat olivat moninaisia: itsensä korkeasti kouluttaneet joutuivat uudelleen kouluttautumaan, koska heidän osaamiselleen ei ollut kysyntää, tai heidän aktivointinsa oli vaikeaa, koska he joutuivat tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Sittemmin Georgiaan on perustettu uudelleen ministeriö ja tehty systemaattista työmarkkinatutkimusta, jotta koulutussektori voisi paremmin vastata työmarkkinoiden tarpeisiin.

– Maat kaipaavat järjestelmiä, mekanismeja ja metodeja, joilla voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuneeseen rakenteeseen, sanoo Kuusela.

Mitä nämä maat voisivat oppia Suomelta?

– Suomen järjestelmä on hyvin kehittynyt näihin maihin verrattuna. Meillä järjestelmää on kehitetty jo vuosikymmeniä, näissä maissa se on vasta lapsenkengissä. Suomessa on myös selkeä koulutuspolitiikan suunnittelu, Kuusela kehuu.

Työ projektissa on lähtenyt käyntiin viime vuonna, joten projektin tarkempia tuloksia on luvassa viimeistään 2017.

 

Timo Kuuselaa haastatteli projektikoordinaattori Jonna Holopainen.

Kiina ja Suomi – erilaisia, mutta samanlaisia koulutusmaita

Mervi Jansson, Omnia ja
Ulla Virtanen, TAKK:

Kiina kiinnostaa koulutusviejiä koko maailmassa: maalla on selkeä tavoite kehittää koulutusjärjestelmäänsä ja valtava kysyntäpotentiaali. Suomi kiinnostaa kiinalaisia koulutuksen kehittäjiä erinomaisten oppimistulosten ja koulutuksen korkean laadun vuoksi. Vahva tahto kehittää koulutusta on yhteistä molemmille.

Ystävyyskaupunki on osoittautunut erinomaiseksi väyläksi avata ovia  koulutusviennille Kiinaan. Tampereen ystävyyskaupungissa, Guangzhoussa Etelä-Kiinassa järjestettiin vuoden 2014 lopulla merkittävä ammatillisen koulutuksen kaksipäiväinen seminaari. Seminaarissa allekirjoitettiin neljän suomalaisen ja neljän kiinalaisen oppilaitoksen koulutusyhteistyöstä ns. Memorandum of Understanding.

Kiinalaisten ja suomalaisten ammatillisten oppilaitosten johtajat kävivät  seminaarissa vuoropuhelua koulutuksen laadun kehittämisestä, opettajien osaamisen kehittämisestä, kampusten kehittämisestä ja johtamiskäytännöistä – hyviä eväitä koulutuksen kehittämiseen Suomessakin.

Joulukuussa avattiin myös ensimmäinen kiinalais-suomalainen ammatillisen koulutuksen osaamiskeskus Espoon sisarkaupungissa (China-Finland Center of Excellence in Vocational Education) Shanghaissa. Keskuksen tavoitteena on mm kehittää Kiinan ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä. Ensimmäinen ammatillisten opettajien täydennyskoulutus toteutettiin yhdessä Koneen ja Valmetin kanssa Shanghaissa kesällä 2014 ja keskuksen avajaisseremonian yhteydessä 57 opettajaa sai todistuksen suorittamastaan koulutuksesta.

Yhteistyötä Kiinan kanssa ollaan laajentamassa ja syventämässä. Koulutusvienti on tärkeä osa laajempaa koulutusjärjestelmien kehittämistä,  tietopohjan rakentamista ja tieteellistä työtä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

Ketkä ovat tulosten takana? Lue toimijoiden sivustoilta lisää Guangzhoun ja Shanghain yhteistyön taustoista ja tekijöistä.

Löytöretkellä Bostonissa

Uusi koulutus -foorumi palasi juuri ekskursiolta Yhdysvalloista.

Omnian Oppimiskumppanuudet-yksikön johtaja Mervi Jansson pohtii matkan antia blogikirjoituksessaan näin: ”Yhdysvalloissa koulutus ja liiketoiminta nivoutuvat yhteen. Koulutuksella tehdään rahaa ja koulutusvienti on iso bisnes. Niinpä hain myös vastauksia suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseen. Matkan aikana meillä oli useita visiointisessioita, joista viimeisimmässä kirjasimme, että tulevaisuudessa Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani – jatkuvasti kehittävä osaamisyhteiskunta, joka synnyttää uutta palveluliiketoimintaa. Opimme siis tekemään bisnestä osaamisellamme.”

Lue koko Löytöretkellä Bostonissa -kirjoitus Sitran sivustolla.

Sari Olsio, Omnia

 

Suomi on ongelmanratkaisujen maa

Anu Nylund
Matkailukoulutuksen kehittämispäällikkö
Helmi Liiketalousopisto:

Maabrändivaltuuskunnan raportti julkaistiin vuonna 2010. Suomen maabrändiä ei ollut siihen asti kehittänyt eikä koordinoinut mikään yksittäinen taho, vaan Suomen imagoon ja Suomi-kuvan vaikuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä oli toteuttanut omilla tahoillaan lukuisa määrä eri toimijoita, kuten matkailu-, teknologia ja investointiala ja eri alojen yritykset, jokainen omista lähtökohdistaan. Raportissa Suomen suurimmaksi vahvuudeksi nostetaan maan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tähän vahvuuteen perustuukin maabrändin strateginen, vuoteen 2030 ulottuva tavoite, jonka mukaan Suomen odotetaan olevan maailmalla tunnettu ongelmien ratkaisijamaa. Lisää aiheesta kertoo Team Finland.

Koulutus on ongelmien ratkaisua ja ongelmaperusteisesta oppimiskäsityksestä johdettu ratkaisutavoitteinen pedagogiikka tuntuu luontaisena tapana lähestyä kansainvälisiä koulutustarpeita.

Koulutusviennin brändin rakentaminen Suomi-brändin lanseeraus herätti tunteita puoleen ja toiseen. En ota kantaa tunteisiin, vaan pysyttelen sisällössä ja asiassa; jos iso työ on tehty ja loppuraportti tuotettu, miksi emme käyttäisi sitä hyödyksi eri toimialojen brändäyksessä.

Ammatillisen koulutuksen viennin kehittäminen -projektissa tutkitaan ja kartoitetaan ammatillisen koulutuksen viennin mahdollisuuksia, mahdollisia yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja tarpeita. Kartoitusvaiheen jälkeen toivottavasti ammatillisen koulutuksen vienti saa siivet alleen ja tarjolla on hyviä mallinnuksia eri alojen koulutusten vientiin.

Kun koulutusta aletaan viedä kansainvälisille markkinoille, suurena apuna on tunnettuus ja olemassa oleva brändi. Brändi voidaan määritellä asiakkaan mielessä syntyvänä käsitteenä tuotteesta tai palvelusta. Brändätty palvelu antaa lupauksen jostakin erityisen hyvästä, jostakin mikä antaa lisäarvoa palvelun ostajalle. Mikä siis erottaa Suomen koulutuksen muista koulutuksen tarjoajista kansainvälisillä markkinoilla?

Suomi on hyvä monessa, mutta ei niin kovin tunnettu Suomi on listattu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi, Suomessa on todettu olevan maailman vapain lehdistö, Suomi on Forbesin tilaston mukaan maailman yksi parhaista maista maailmassa liiketoiminnalle, suomalainen koulujärjestelmä on PISA-tutkimuksissa listattu maailman parhaimpiin ja suomalaiset äidit kuuluvat maailman parhaimmin voivien joukkoon. Suomalaisiin luotetaan ja suomalaiset osaavat ratkaista ongelmia.

Suomea ei kuitenkaan vielä isosti tunneta kansainvälisillä markkinoilla, joten emme voi olettaa, että koulutusta ostetaan heti kun sitä tarjotaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja tunnettuus kasvaa onnistuneiden toteutusten kautta. Markkinointi- ja myyntivaiheessa kannattaa kertoa kaikista mahdollisista tutkimuksista, joissa Suomi on menestynyt; ollaan ylpeitä niistä ja annetaan äänemme kuulua; asiakas haluaa varmistaa palvelun tuottajan luotettavuuden ja osaamisen. Suomalaisen koulutuksen vahvuuksia ovat maabrändiraportinkin mukaan tasa-arvoisuus, tehokkuus, opettajien pätevyys ja opettajan työn arvostus, joustavuus koulutuksen toteutuksessa ja joustavuus henkilökohtaisen opinpolun rakentamisessa. Hallintokaan ei ole kovin hierarkkista ja opettajat pystyvät vaikuttamaan työnsä sisältöön ja opetuksen toteutukseen.

Koulutusviennin menestystekijöitä: kulttuurisensitiivisyys & vastuullisuus 

Olin kuulemassa esitystä kansainvälisestä koulutusvientihankkeesta, jonka kohdemaa on Haiti. Haiti ei ole päässyt jaloilleen vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen ja matkailuelinkeinon toivotaan olevan yksi maan mahdollisuuksista. Matkailuelinkeino vaatii onnistuakseen infrastruktuuria ja osaamista; liiketoimintaosaamista kartutetaan koulutuksella ja infrastruktuuria rakennetaan suomalaisen insinööriosaamisen avulla.

Haitin ongelmia lähdetään ratkaisemaan koulutusviennillä, mutta ei meidän ehdoilla eikä samoin keinoin kuin Suomessa.

Kulttuurin tuntemus on tärkeää; mikä on paikallisten arvomaailma, mitä kokemuksia koulutuksesta on, millä tavalla koulutus vaikuttaa sosiaaliseen asemaan ja millainen merkitys yhteiskunnassa on miehen ja naisen välisellä tasa-arvolla. Haitin mallissa luotetaan yrittäjyyteen; koulutettavat perustavat yrityksiä, oppivat omaa yritystään kehittäen ja kouluttautuvat samalla uusien opiskelijoiden mentoreiksi. Koulutusvienti on vuorovaikutusta ja ongelmia ratkaistaan dialogin avulla Haitin tapauksessa noin 50% koulutettavista on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Verkko-oppiminen ja itseohjautuvat metodit eivät siis toimi; ”Learning by doing” – pedagogiikka ja mentorimalli ovat varmasti hyviä ratkaisuja, didaktiikassa sarjakuvat ja draama voisivat toimia oikeinkin hyvin!

Koulutettavien taustoja ja toiveita on siis tarpeen kuulla, nähdä ja oikeasti ymmärtää. Koulutusvienti voi tarkoittaa meidän näkökulmastamme paluuta menneiden aikojen pedagogisiin ratkaisuihin, mutta yhtä hyvin meidät voidaan haastaa todella uusien metodien käyttöön. Uskon, että kaikenlaisten ongelmien ratkaisu johtaa positiiviseen kokemiseen, yhdessä oppimiseen ja oikeasti kokeelliseen pedagogiikkaan. Koulutusvienti on dialogia lähtö- ja kohdemaan ihmisten välillä; ensin ihminen kohtaa ihmisen ja sen jälkeen teknologia ja pedagogiikka otetaan käyttöön koulutuksen tuotteistamisen ja palvelumuotoilun välineinä.