Kirjoittajan arkistot:Katri Parkkinen

Laadunhallinta tutkintoviennissä

VETFI-hankkeen yhtenä vuoden 2018 tavoitteena on mallintaa tutkintoviennin laadunvarmistusta. Verkosto lähti perkaamaan tilauskoulutuksena toteutettavan tutkintokoulutuksen prosessia ja laatutekijöitä 15.2.2018 pidetyssä työpajassa. Miten toimitaan, kun tutkintokoulutuksen tai sen osan tilaajana on maksava asiakas?

Hahmotelma tilauskoulutuksena toteutettavan tutkintokoulutuksen prosessista

Hahmotelma tilauskoulutuksena toteutettavan tutkintokoulutuksen prosessista

Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan

Vaikka kyse on koulutuksesta asiakkaan valitsemalle ryhmälle, on yksilöiden osaaminen kuitenkin tunnistettava ja tunnustettava. On varmistettava, että opiskelijoiden työtehtävät, tarpeet ja edellytykset, sekä asiakkaan tarpeet ja  suomalaisen tutkinnon osaamisvaatimukset kohtaavat. Henkilökohtaista keskustelua opiskelijoiden kanssa pidettiin hyvänä ajatuksena heidän osaamistasonsa selvittämiseksi.

Osaaminen osoitetaan näytössä

Suomen mallista poiketen, paikallisesti suoritettuja arvosanoja ei siirretä suoraan suoritusmerkinnäksi. Osaaminen osoitetaan näytössä, ja arviointi tehdään sen pohjalta.

Keskustelua herätti yhteisten tutkinnon osien (YTO) tunnistaminen ja tunnustaminen. Voitaisiinko niiden osaamisen todentamiseen luoda tehtäviä, tai voidaanko ne voidaan integroida osaksi näyttöjä?

Malli sertifoiduille kouluttajille ja arvioijille

Hankeverkosto kokee suomalaisen tutkinnon perusteiden ja tutkintoprosessin tuntemuksen tärkeäksi laadun kannalta. Hankkeessa aiotaankin suunnitella menetelmää paikallisten kouluttajien ja arvioijien sertifioimiseksi.

Tutkintoviennin laadunhallinnan jatkokehitys

Hanke tulee tarkentamaan laadunhallinnan mallia ja kriteereitä kevään kuluessa. Lisäohjeistusta tuotetaan mm. tilauskoulutuksen ja yksilöille annettavan tutkintokoulutuksen prosessien eroille ja YTO-aineiden osaamisen osoittamisen käytännöistä.

Prosessin luonostelijat työpajassa vasemalta oikealle: Antti Jokinen Kisakalliosta, Iikka Upanne OEP:sta, Mervi Jansson OEP:sta, Katja Akulsina Esedusta, Marleena Tuuri Gradiasta, Kirsi Koivunen Gradiasta, Ulla Virtanen TAKK:sta ja Minna Ström Omniasta

Prosessin luonostelijat työpajassa vasemalta oikealle: Antti Jokinen Kisakalliosta, Iikka Upanne OEP:sta, Mervi Jansson OEP:sta, Katja Akulsina Esedusta, Marleena Tuuri Gradiasta, Kirsi Koivunen Gradiasta, Ulla Virtanen TAKK:sta ja Minna Ström Omniasta

Kirjoittaja:

Katri Parkkinen, projektikoordinaattori

Omnia

Kouluttamisen iloa erilaisessa kulttuurissa

Saudi-Arabiassa lokakuussa 2017 käynnistyneen lähiesimiestyön ammattitutkinnon ensimmäinen osa on onnistuneesti takana. Sekä osallistujat että heidän kouluttajansa, Hanna Erkko Omniasta, tuntuvat olevan tyytyväisiä kokemukseen.

Nuorista lupauksista leivotaan tulevaisuuden johtajia

Future Leaders, ACWA Saudi Talent Program on perehdytysohjelma tuleville esimiehille. Tulokkaat ajetaan sisään konserniin, ja samalla he suorittavat lähiesimiestyön ammattitutkinnon ja oppivat johtamisen taitoja. “Osallistujat ovat akateemisesti koulutettuja, kielitaitoisia ja innokkaita nuoria aikuisia. Toisin kuin usein vastaavassa koulutuksessa Suomessa, he ovat kuitenkin esimiehinä uusia. Monet ovat myös ihan ensimmäisessä oikeassa työpaikassaan”, Hanna Erkko kertoo.

Hanna ja opiskelijat tammikuun työpajassa Saudi-Arabiassa

Hanna ja opiskelijat tammikuun työpajassa Saudi-Arabiassa

Kulttuuri näkyy koulutuksessa

Kulttuuri ja asiakkaan tarpeet tuovat koulutukseen omat erityispiirteensä. Saudi-asiakkaat odottavat saavansa valmiin paketin, kun Suomessa oman organisaation näkökulma on tärkeä. “Saudi-organisaatiossa sellaista ei lähtökohtaisesti haluta. Asiakas haluaa koulutukseen esim. ylimääräisiä aiheita ja tehtäviä, kirjallisia kokeita tai vaikkapa videon tekemistä. Tehtäviä on enemmän myös siksi, että ryhmä koostuu aloittavista työntekijöistä. Ihan käytännön johtamisen työkaluja harjoitellaan vaikkapa vetämällä tiimipalaveri ja laatimalla siitä muistio”, Erkko kuvailee.

Kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan, sillä työskentelytavat ovat erilaisia. “Suomessa keskustelukulttuuri koulutuksissa on tutumpaa, kun Saudi-Arabiassa kestää aikansa, kunnes  ryhmästä tulee ryhmä ja keskustelua syntyy”.

Työpaikkaohjaaminen ja arviointi uutta Saudeissa

Osallistujilla on mentorit omasta organisaatiostaan. Työpaikkaohjaaminen ja arviointikeskustelut eivät ole saudeille tuttuja prosesseja. Arviointikeskusteluista on tullut osallistujilta kuitenkin hyvääkin palautetta. “Eräs opiskelija piti arviointikeskustelua mielenkiintoisena ja hyvänä – hän koki saaneensa vinkkejä siihen, mitä voisi tehdä jatkossa. Se onkin palautekeskustelun tarkoitus. Esimieskin oli varannut keskusteluun aikaa. Tällainen palaute opiskelijalta on palkitsevaa, ja se on hyödyllistä myös muille opiskelijoille”, kertoo Erkko.

Parasta on kouluttaminen ja erilaisen kulttuurin kokeminen

Kouluttajalta työ vaatii epävarmuuden sietoa ja matkustamista. Hanna Erkko kuitenkin nauttii kouluttamisesta. “Kouluttaminen on aina kivaa ja ryhmätkin ovat aina kivoja. Näin oli saudi-opiskelijoidenkin kanssa, samoin organisaatio oli helppo ja mukava”, toteaa Erkko.

“Parasta oli todella erilaisen kulttuurin näkeminen todella läheltä. Kokemus on myös vahvistanut käsitystä johtamisen yleismaailmallisuudesta. Tiimin ja viestinnän haasteet ovat samoja kaikkialla – ne ovat universaaleja.”

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori, VETFI-hanke

Miten edistetään suomalaista koulutusvientiä?

Koulutusviennissä on menty eteenpäin, ja yhteistyöverkosto on lähtenyt rakentumaan. Koulutusviennin esteiden purku jatkuu.

Mitä tarvitsemme jatkossa suomalaisen koulutusviennin edistämiseksi? Näistä teemoista keskusteltiin ammatillisen koulutuksen viennin infotilaisuudessa Opetushallituksessa 10.1.2018.

Kumppanuus ja verkostot tärkeitä vientiponnisteluissa


Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen alusti keskustelua koulutusviennin infotilaisuudessa

Koulutusvienti edellyttää koulutuksen järjestäjiltä investointeja, jotta toiminta saadaan organisoitua tukemaan kasvua. Normaalin toiminnan yli jäävät resurssit eivät riitä koulutusviennin edistämiseksi. Tarvitaan skaalautuvia ratkaisuja ja palveluita.

Mikä on suomalaisten kyky vastata suuren mittakaavan tarpeisiin? Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korosti verkostoitumisen ja yhteistyön tärkeyttä koulutuksen järjestäjien, yritysten, Education Finlandin ja Team Finlandin välillä.

Isoille markkinoille, kuten Kiinaan, on ponnistettava yhteisvoimin. ”Meidän on oltava Kiinassa Oy Suomi Ab:nä. Olemme valtiona jäljessä muita markkinoinnissa”, toteaa Kisakallion Urheiluopiston markkinointi- ja kehitysjohtaja Harri Hollo.

Miten varmistetaan koulutusvientiosaaminen?

Erityisesti osaamisen kehittäminen on tärkeä teema Education Finland -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Lauri Tuomen mukaan.

”Koulutusvientiosaamisen varmistamisessa tärkeää on johdon sitoutuminen ja päättäjien ymmärrys koulutusviennistä. Kaikilla tasoilla tarvitaan lisää osaamista ja osaamisen vaihtoa”, Tuomi toteaa.

Tuomi nosti esiin tärkeinä kysymyksinä myös skaalautuvuuden, liiketoimintamallit ja koulutusviennin esteiden purun.

Esteiden purku ja kokemusten kerääminen jatkuu

Yhteisenä tavoitteena on, että koulutusviennin esteet saadaan purettua lainsäädännöstä seuraavan parin vuoden aikana. Koulutusvientikokeilujen koordinointihankkeessa tullaan esittämään tarvittavia muutoksia lainsäädäntöön tai sen soveltamiseen koulutusviejien kokemusten perusteella.

Vuoden 2018 aikana hankkeessa jatketaan tutkintovientiin tarkoitettujen tutkinnon perusteiden käsittelyä, kartoitetaan tutkintoviejiä sekä laaditaan ohjeistusta mm. tutkintoviennin laadunvarmistus- ja henkilökohtaistamisprosesseihin.

Tutkintovienti kiinnosti osallistujia infotilaisuudessa.

Tutkintoviennistä riitti keskusteltavaa Opetushallituksen infotilaisuudessa.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori, VETFI-hanke

 

Tutkintojen vienti on pitkäjänteistä työtä

Tutkintoviennin kokeiluluvan saaneet oppilaitokset ovat edistyneet tutkintojen myynnissä: koulutuksia on käynnistynyt jo mm. Qatarissa, Saudi-Arabiassa ja Kiinassa. Neuvotteluja eri tutkintokoulutuksista käydään lähes kaikilla mantereilla. Tie tutkintojen myynnistä toteutukseen on kuitenkin pitkä, ja työhön kuuluu sekä tutkintoprosessin ja –materiaalien lokalisointia että sinnikästä asiakkuuden hoitoa.

Suomalaista tutkintokoulutusta tunnetuksi

Suomalaisten tutkintokoulutusta on markkinoitava. Sen tueksi tuotetaan hankkeessa loppuvuoden aikana mm. markkinointivideo. Tukea kaivattaisiin myös kohdemarkkinoiden ja omien vahvuuksien ymmärtämiseen ja sitä kautta kilpailijoista erottautumiseen.

IMG-20170818-WA0001

Tutkintoviennin markkinointivideon ideoinnissa mukana Noora Juuti Esedusta, Satu Hautanen SYO:sta, Kirsi Koivunen JAO:sta, Sanna Nummela EduCluster Finlandista, Katri Parkkinen Omniasta, Marleena Tuuri JAO:sta sekä fasilitaattorina David Marsh EduCluster Finlandista

Materiaalit ja paikallinen tuntemus auttavat neuvotteluissa

Kun tutkinnon perusteet on lokalisoitu ja vaatimukset selvillä, päästään suunnittelemaan koulutuksen räätälöinti ja toteutus.  Suomalaisille asiakaskohtaisten koulutusten suunnittelu on tuttua, mikä antaakin hyvää pohjaa neuvotteluille kohdemaissa.

Sopimusvaiheeseen pääsy on kuitenkin pitkä prosessi. ”Asiakkaan luottamusta ei voiteta hetkessä. Tarvitaan pidempää markkinaläsnäoloa ja yhteistyötä, ja teepannua on pidettävä kuumana”, toteaa koulutuspäällikkö Marleena Tuuri Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä (JAO).

Neuvotteluissa tarvitaan kielitaitoa sekä myynti- ja sopimusosaamista. Paikallisen, luotettavan kumppanin asiantuntemus on elintärkeää.  Suhteiden kautta asiat etenee.

Hankkeessa sopimusten haastavuus on tiedostettu, ja hankkeen syyskuun työpajassa perehdytäänkin mm. sopimusjuridiikan sudenkuoppiin.

Ei mene kuin Strömsössä, vaan kuin ”Changzhoussa”

Tuurin mukaan kohdemaissa on syytä varautua yllätyksiin: ”Asiat muuttuvat joskus yhdessä yössä. Yllätyksiin varautuminen on osa asiakkuuden hoitamista.” Kun tilanteet muuttuvat nopeasti, ketteryys yhteistyössä eri osapuolten välillä ja Opetushallituksen kanssa edesauttaa asioiden sujumista.

Osaamispääomaa kertyy käytännön kautta

Vaikka mikään asiakas-case ei menekään samalla kaavalla, eri projekteista saa pohjaa seuraaviin. Samalla kouluttajien pääoma kasvaa.  ”Pedagogiset mallit ja tavat ja prosessit tulee mietittyä yhä tarkemmin ja paremmin, mistä on hyötyä myös kotimaisissa toteutuksissa. Se kannustaa oman osaamisen ja pedagogisten menetelmien kehittämiseen”, sanoo Tuuri.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori, VETFI-hanke

Yhteistyötä yli valtiorajojen ja koulutusasteiden

Maaliskuun kauniit ja vielä koleat päivät toivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMKin ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin yhteiset 18 kiinalaista ammatillisen koulutuksen rehtoria Suomeen kolmeksi viikoksi täydennyskouluttautumaan. Koulutuksen teemoina olivat yrittäjyys, johtaminen ja innovatiivinen oppiminen. Koulutuspakettimme oli yksi vuoden 2017 Kiinan kansallisen tason koulutusohjelmista.

DSC_1830

Kiinalaiset ammatillisen koulutuksen rehtorit yhdessä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijapalvelujen vetäjien kanssa Nirvan kampuksella.

JAMK oli päävastuussa VET schools -koulutusohjelman toteutuksesta. TAKK keskittyi laatujohtamiseen, yrittäjyyteen, oppimisinnovaatioihin, kestävään kehitykseen ja työelämäyhteistyöhön. Yleisesti siihen, mitä ammatillinen koulutus on käytännössä. Laadukkaan koulutuksen kriteerejä etsittiin ja vertailtiin yhdessä eri menetelmin. Aluekehittämistä ja reformiakin ohjelmassa Tampereella pohdittiin. Rehtorit ovat monen vartijoita ja myös pohtivat kaikkea oppimaansa niin yksilöinä, esimiehinä, esikuvina kuin organisaatioidensa kehittäjinäkin.

Koulutusohjelman vertaileva ote toi esiin monia koulukuntaeroja maiden välillä. Hämmästystä tuottivat ammatillisen koulutuksen joustavuutemme (esimerkiksi TAKKin non-stop -sisäänotto), työelämäyhteistyömme laajuus ja koulutuksen salliva yleisilmapiiri. Henkilökunnan erilaiset urapolut kiinnostivat: mitä kaikkea kouluttajan työhön voi kuulua koko uran aikana. Opiskelijapalveluita avasivat TAKKin opiskelijat ja he saivatkin vastata moniin rehtorien kysymyksiin – myös kiinaksi.

Kannattaisin kovasti vahvistuvaa yhteistyötä erityisesti ammatillisen korkea-asteen ja toisen asteen välillä. Kummatkaan emme tunne toistemme töitä ja tehtäviä sekä yhteiskunnallisia rooleja niin hyvin, ettäkö voisimme kattaa kokonaisen ohjelman ilman toistamme. Niin rehtoreille kuin muillekin kohderyhmille tekee hyvää saada niin pohtia kuin toimia, ja taas palata reflektioon. Parhaana antina pidin hissipuheita, jotka kukin rehtori piti ohjelman lopussa: kokemus Suomesta oli koskettanut, pehmentänyt, avannut ja avartanut useaa. Toivon, että saamme näitä ryhmiä vielä monta lisää tulevaisuudessa.

TAKK on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Kiinaan koulutusviennin edistämiseksi. Vuonna 2015 TAKK ja JAMK avasivat kiinalais-suomalaisen oppimisinnovaatiokeskuksen Kiinan Guangzhouhun yhdessä paikalliskumppanin kanssa. Oppimisinnovaatiokeskus edistää Suomen ja Kiinan yhteistyötä, ammatillisen korkea-asteen sekä toisen asteen koulutuksen palvelutarjontaa ja oppimisinnovaatioiden kehittämistä.

Kirjoittaja:
Ulla Virtanen, KV-suunnittelija
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK

 

Tutkintovienti käynnistynyt

Kaksipäiväisessä VETFI-hankkeen työpajassa 31.1.–2.1.2017 luonnosteltiin tutkintoviennin askelmerkkejä. Työpajassa keskusteltiin mm. tutkintoviennin reunaehdoista ja vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen ja laadunvalvontaan sekä koulutusviennin myynnistä ja markkinoinnista.

Kokeiluvientiluvan saaneiden oppilaitosten edustajien lisäksi tutkinnon perusteiden muutostarpeista keskustelemassa olivat Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat sekä opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tutkintojen perusteissa on muokattavaa

Mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi sellaisenaan muualla. Näyttötutkintojen perusteissa on muokattava viittaukset mm. Suomen lainsäädäntöön sekä suomen ja ruotsin kielen vaatimuksiin.

Muutakin muutostarvetta  löytyy – ”kalastus talviolosuhteissa” tai vaikkapa ”talviliikuntapaikkojen hoito” eivät sellaisenaan istu kaikkien kohdemaiden tarpeisiin vaan sisältöä on muokattava.

Suomessa monella alalla vaadittavat työturvallisuus- ja hygieniapassit ja kortit ovat käsitteinä muille tuntemattomia. Nimet eivät ole kuitenkaan tärkeitä – pääasia, että osaamisvaatimukset varmistetaan sisällössä.

Koulutusta laadusta tinkimättä

Tutkinnon perusteissa voidaan tinkiä lainsäädäntöviittauksista ja kielitaitoon liittyvistä säädöksistä, mutta ei osaamisesta ja koulutuksen laadusta. Laadunhallinnan on vastattava Suomen laatutasoa.VETFI-työpajan markkinoinnin ideointi

Korkea laatu asettaa tutkintoviennille myös haasteita. Miten varmistetaan kohdemaan opiskelijan riittävä perusosaaminen, jotta tutkintoa tai sen osaa voidaan myydä? Tämä näkyy esimerkiksi  sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, jossa edellytetään peruosaamista ennen osaamisalojen suorittamista.

Voidaanko pakollisten osien suorittamisessa ennen osaamisalan suorittamista tehdä poikkeuksia, ja jos, niin minkälaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia hankkeen edetessä.

Kuinka hanke jatkuu tästä eteenpäin?

Vientikokeiluluvan saaneiden oppilaitosten kokemukset vientitoimista ovat tärkeää tietoa Opetushallitukselle ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkintojen perusteiden muokkaamiseksi ja koulutusviennin esteiden purkamiseksi.

Verkosto on nyt priorisoinut viennin kohteena olevat tutkinnot, ja tutkintojen perusteiden muutostarpeet kartoitetaan helmikuun alkupuoliskolla. Tämän jälkeen Opetushallituksen asiantuntijat aloittavat tutkintojen perusteiden muokkauksen.

Kevään aikana verkoston käyttöön suunnitellaan myynti- ja markkinointimateriaalia sekä yhteistä koulutusta koulutusviennissä  huomioitavista asioista.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori

 

 

 

Koulutusvientiin vauhtia OKM:n tiekartalla ja uudella yhteistyöjärjestöllä FIEDU:lla

Jonna Holopainen, projektikoordinaattori

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 15. maaliskuuta suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseksi tiekartan, jonka tekemiseen myös ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hanke on aktiivisesti osallistunut. Tiekarttaan on kerätty vuosina 2016-2019 tehtäviä toimenpiteitä, joilla koulutusvientiä vauhditetaan. Koulutusviennin toimijoiden liikevaihtoa on tavoitteena kasvattaa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.

Tiekartta tekee näkyväksi tukitoimet, joilla pyritään kasvattamaan koulutusvientiä. Tukitoimien tavoitteena on luoda vireä koulutusviennin ekosysteemi, joka vahvistaa suomalaisen koulutusosaamisen tuotteistamista, yksityisen ja julkaisen sektorin kumppanuuksia, karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä kehittää julkisia rahoitusinstrumentteja koulutusviennin tarpeisiin. Tiekartan mukaan vielä tänä vuonna mm. tuotteistetaan koulutuspalveluja, kootaan julkisia palvelumalleja sekä vahvistetaan verkostoja.

Tiekartta lupaa hyvää toisen asteen ammatilliselle koulutusviennille: seuraavana ministeriön työlistalla on valmistella lakimuutosta, joka mahdollistaa ammatillisten näyttötutkintojen viennin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaa toiseen asteen koulutusviennin esteiden purkamiseksi työryhmän, joka mm. karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä selvittää uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottamista, jotta vientikokeilut saadaan käyntiin jo kesällä.

Tiistaina aukesi myös uuden koulutusviennin yhteistyöjärjestön Finnish International Education Associationin (FIEDU) internet-sivut. Yhdistys on syntynyt hankkeessa esiin nousseesta tarpeesta yhteiselle koulutusvientitoimijalle. FIEDUn jäseneksi voivat hakea kaikki koulutusvientiä harjoittavat toimijat, joten se on niin kaikki koulutusasteet yhteen kokoava kuin alansa mukana alati kasvava yhdistys.

Yhdistys edustaa jäseniään koulutusvientiä koskevissa kysymyksissä ja tukee jäsentensä toimintaa rakentamalla suomalaisen kansainvälisen koulutuksen brändiä. FIEDU edistää jäsentensä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi se edistää koulutusvientiin liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Hanke jatkaa työtään vielä kesäkuun loppuun saakka; yhdistyksen on määrä jatkaa hankkeen aloittamaa työtä hankkeen päätyttyä. Yhdistyksen internet-sivut on avattu osoitteessa www.fiedu.fi. Sivuilta löytyy lisätietoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä.

 

OKM:n tiedote: Koulutusvientiin vauhtia yhteisellä tiekartalla – ammatillisen koulutuksen uudet vientikokeilut käyntiin kesällä

Työpaikkaohjaajakoulutusta maailman markkinoille

Katariina Walker, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Koulutusvientiä koskevissa keskusteluissa on noussut vahvasti esille oppilaitosten tuotteistamis- ja myyntiosaaminen. Koulutusviennin esteiden tunnistamisen lisäksi on painotettu viennin aloittamista ja lisäämistä niiden koulutuspalveluiden osalta, joita nykylainsäädännön puitteissa voimme jo myydä. Oulun TOPPI -hankkeen päätöstilaisuudessa 2.11.2015 yhdeksi teemaksi nostettiin työpaikkaohjaajakoulutuksen tuotteistaminen vientituotteeksi sekä markkinarakojen löytäminen. Koulutuksen potentiaalia mietti joukko asiantuntijoita aina oppilaitosten johdosta ja luottamushenkilöistä yritysten työpaikkaohjaajakouluttajiin ja työpaikkaohjaajiin. Open Space -metodilla toteutetun iltapäivän aikana tunnistettiin kolme mahdollista konseptia, joilla työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan lähteä viemään maailmalle: kuva_2020_koulutusvienti_kuva_Sanna_Kivinen[1]

  1. Viedään työpaikkaohjaajakoulutusta kylkiäisenä toisen osaamisen kanssa

Työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan myydä yhdessä esimerkiksi märkätilarakennus- tai potilashuonesiivousosaamisen kanssa samalla, kun yrityksen prosesseja kehitetään tarvekartoituksen perusteella. Tämä antaa lisäarvoa asiakkaalle. Työpaikkaohjaajakoulutus edesauttaa puolestaan työntekijöiden perehdytys- ja ohjausprosessia. Se myös sitouttaa työntekijöitä pysymään työnantajan palveluksessa. Näin yrityksen panostus työntekijöidensä lisäkoulutukseen on tuottavaa.

  1. Myydään työpaikkaohjaajakoulutusta suoraan yrityksiin

Isot yritykset maailmalla tarvitsevat osaavaa työvoimaa, mutta useissa maissa oppilaitosten ja työelämän välillä on kuilu. Koulutuksessa ei tunneta työelämälähtöisyyttä ja vastavalmistuneiden työelämävalmiudet ovat puutteelliset. Koulutusjärjestelmän muuttaminen on pitkä prosessi ja näin ollen koulutusta kannattaa tarjota suoraan paikallisiin yrityksiin. Työpaikkaohjaajakoulutus voidaan räätälöidä vastaamaan yrityksen perehdytys- ja ohjaustarpeita sekä varmistamaan työntekijän työelämätaitojen kehittyminen heti uran alkuvaiheesta lähtien.

  1. Tuetaan koulutuksen muuttumista yhä työelämälähtöisemmäksi

Työpaikkaohjaajakoulutus voi olla osa suurempaa koulutusreformia, minkä tavoitteena on työelämälähtöisempi ammatillinen koulutus. Tällöin asiakkaina ovat todennäköisesti ministeriöt, mikä vaatii yleensä pitempää prosessia verrattuna yritysten tai oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Mikäli kohdemaassa on jo muodostunut toimintamalli koulutuksen ja yritysten välille, voidaan sitä syventää tarjoamalla työpaikkaohjaajaosaamista joko suoraan yrityksille tai oppilaitoksille.

Oulun TOPPI-hanke

Oulun TOPPI -hankkeessa on kehitetty työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua yhdessä Oulun seudulla ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kesken. Hankkeessa on laadittu ja pilotoitu työpaikkaohjaajakoulutusmalli, jota toteutetaan Opetushallituksen ohjeen työpaikkaohjaajien koulutuksesta (3 ov) mukaisesti. Mallia on hyödynnetty sekä perinteisenä luokkahuonekoulutuksena, täysin digitalisoituna että niiden välimuotona. Koulutusta on myös jalkautettu toteutettavaksi yrityksissä. Koulutuksen aikana työpaikkaohjaaja saa ajankohtaista tietoa opiskelijan perehdytyksestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä yksilöllisten työssäoppimisen polkujen suunnittelusta työpaikoilla. Yritykset ovat kokeneet koulutuksen antavan heille opiskelijan ohjauksen lisäksi osaamista muun muassa uuden henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi he kokevat koulutuksen syventävän oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.

Työelämäyhteistyötä asiakaslähtöisesti

Työelämäyhteistyö nousi nopeasti avainsanaksi työpaikkaohjaajakoulutuksen vientipotentiaalia kartoittaessa. Ammatillisen koulutusviennin edistämishankkeen markkinakartoituksen mukaan useissa maissa koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu eikä yhteistyötä juuri ole tai se ei ole kovin organisoitua. Tämä antaa potentiaalia työpaikkaohjaajakoulutukselle, mikä voidaan räätälöidä asiakaslähtöiseksi vastaamaan kohdemaan ja asiakkaan tarpeita.

Markkinoillepääsykanava tulee valita kohdemaan ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Koulutuksen sisältö tulee lokalisoida, mikä lisää asiakaslähtöisyyttä ja kilpailuetua. Tuote on tosin hyvä saattaa digitaaliseen muotoon ensiksi kotimaan tasolla, jolloin sen skaalautuvuus on helpompi toteuttaa suuremmillakin markkinoilla. Ennen kaikkea viesti maailmalla pitää tukea kuvaa maailman parhaasta ja asiakaslähtöisestä osaamisesta!

Lisätietoja Oulun TOPPI –hankkeesta

toppi_tapahtuma12

Vasemmalta: Helena Rajalinna, Sanna Kivinen, Katariina Walker ja Kati Pääkkönen.

Kuvat:

Sanna Kivinen, kehitys- ja hallintojohtaja, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

JOADS NY

 

 

 

 

Koulutusviennin esteet luvataan poistaa myös ammatillisen koulutuksen osalta!

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat torstaina 22.10. Finlandia –talolla järjestämässään tiedotustilaisuudessa poistavansa esteet koulutusviennin tieltä. Koulutusviennin vauhdittamisen ensimmäinen vaihe on EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille säädettävät lukukausimaksut korkeakouluille. Maksuja voi periä jo 1.1.2016. Toinen vaihe on koulutusviennin esteiden poistaminen toiselta asteelta. Ammatillisen koulutuksen esteiden poiston suunnitellaan tapahtuvan pikaisesti, jotta koulutusvienti saadaan nousuun.

Ministerit lupasivat parantaa tilauskoulutuksen mahdollisuuksia ja mahdollistaa maksun vastaanottamisen. Koulutusosaaminen on tarkoitus nivoa osaksi liiketoimintaa ja vientiä. Tukena tässä toimii Team Finland –verkosto, johon kuuluvat muun muassa lähetystöt ympäri maailmaa.

Tilaisuudessa kuultiin kommenttipuheenvuorot Finpron alaisuudessa toimivan kasvuohjelman Future Learning Finlandin ohjausryhmän puheenjohtaja Jyri Ahdilta, Finland Universityn hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäeltä ja Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Janssonilta. Kommenttipuheenvuoroissa korostettiin hankkeessammekin tärkeiksi nousseita asioita: digitaalisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia, laaja-alaisen yhteistyön tärkeyttä ja tuotteistuksen merkitystä.

Jansson korosti koulutusviennin mahdollistamista uudenlaiseksi liiketoiminnaksi rajoja rikkovalla yhteystyöllä, johon kuuluvat yhteistyökumppanuudet koulutuksen saralla, sekä myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ahdin mukaan FLF voi toimia kasaavana voimana, tarjota tukea jäsenilleen ja näkyvyyttä vienninedistämismatkoilla. Ahdin mukaan koulutusvienti käsitteenä on monimuotoinen; se pitää sisällään kaikki oppiasteet lifelong learning -periaatteella, oppimateriaalit, konsultoinnin, opettajien koulutuksen, oppimisympäristöt ja tutkintojen viennin.

Janssonin mukaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen vienti on jo työn alla. Ratkaisuja mietittäessä voidaan benchmarkata Singaporea, jonka tutkintovienti ulottuu 36 maahan.

 

Opetus- ja kultturiministeriön tiedote ’Ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka: Esteet koulutusviennin tieltä puretaan’

Verkkouutiset 22.10.2015: Myös ammatillisille oppilaitoksille halutaan mahdollisuus myydä tutkintoja

Asennetta kauppaamassa – esimerkkien voimalla

Petteri Ora ja Saara Sopanen, Kiipulan ammattiopisto

Suomessa on seitsemän ammatillista erityisoppilaitosta, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä AMEO-verkostona. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana oppilaitokset ovat erikseen tai yhdessä toteuttaneet lukuisia kansainvälisiä kehittämishankkeita. Suomalainen ammatillinen erityisopetus on systemaattisuudessaan melko uniikki juttu, joka kiinnostaa monien maiden koulutusihmisiä.

Pohdittaessa erityisopetuksen vientipotentiaalia kannattaa katsoa, mitä toteutetut kehitysprojektit ovat pitäneet sisällään. Ne voi nähdä eräänlaisina markkinatunnusteluina, yhteiskunnan varoin on ikään kuin jaettu ilmaisia näytteitä osaamisestamme. Ehkä olisi aika paketoida ja hinnoitella näytteet maksullisiksi palveluiksi, ainakin osin.

Iso juttu on asenteen vieminen. Se, että down-nuori saa paikan hoiva-avustajana tai hampurilaismyyjänä ei Suomessa ole mitenkään poikkeuksellista. Monessa Euroopankin maassa moinen on kuitenkin ennen kuulumatonta. Käsitykset koulutettavuudesta, erilaisten ihmisten oppimisen mahdollisuuksista, poikkeavat. Asennetta ei voi sellaisenaan viedä, mutta asenteita muuttavia käytännön toteutuksia kyllä.

Suuri osa AMEO-oppilaitosten projekteista on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien koulutuksen ja ohjauksen menetelmien kehittämiseen. On haettu ex-vangeille työllistymispolkuja, raivattu liikuntavammaisten opiskelun ja työllistymisen esteitä ja todistettu, että eriasteiset kehitysvammaiset ovat sopivasti tuettuina varsin hyviä työntekijöitä. Autismin kirjon problematiikkaan on Suomessa paljon erityistä osaamista.

Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä on monen maan näkökulmasta kiinnostava. Erityisopetuksen näkökulmasta se muokkaa opiskelua työvaltaisemmaksi ja työllistävämmäksi. Osaamisperusteisuus korostaa entisestään muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä. Aihe on jo ollut teemana eräässä hankkeessa. Monessa Euroopan maassa prosessi tunnetaan validointina. Komission suositus asiasta astuu voimaan 2018.

Opetuksen toteutus erilaisia oppimisympäristöjä – työpajoista virtuaalimaailmoihin – hyödyntäen on ollut muutamissa hankkeissa keskeistä. Suomen ammatilliset erityisoppilaitokset ovat myös olleet rakentamassa kokonaisia koulujärjestelmiä. Esimerkkinä tästä on Keskuspuiston ammattiopiston Moskovaan tuottama tuetun työllistymisen keskus. Isoissa hankkeissa korostuu myös opettajien koulutus.

Pasi Sahlbergin mukaan (Suomalaisen koulun menestystarina, 2015) koulujärjestelmämme on saanut kaksi kansainvälisesti merkittävää ihmettä aikaan. Ensinnäkin oppimistulokset eivät juuri ole riippuvaisia oppilaan yhteiskunnallisesta taustasta. Toiseksi menestyminen ei ole kiinni opinahjosta, hyvää opetusta saa kaikkialla. Näillä parametreilla suomalainen koulujärjestelmä on maailman oikeudenmukaisin.

Osasyy Suomen menestykseen koulutusvertailuissa on luomamme erityisen tuen järjestelmä. Kaikille saavutettavissa oleva ammatillinen koulutus on myös kansakunnan taloudellisen menestyksen ehto – vaikka tässä taantumassa voi usko asiaan horjuakin. Tätä ihmettä kannattaa mainostaa ja myydäkin.

Ammatillisten erityisoppilaitosten (ks. www.ameo.fi) kansainvälinen projektityö on tuottanut paljon hyviä tuloksia, vahvaa kokemusta ja erinomaisia kontakteja. Erityisopetus sinänsä tai yhdistettynä muuhun kehittämistyöhön tarjoaa myös koulutusviennille erään kiinnostavan mahdollisuuden.