Blogi

Yhteistyötä yli valtiorajojen ja koulutusasteiden

Maaliskuun kauniit ja vielä koleat päivät toivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMKin ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin yhteiset 18 kiinalaista ammatillisen koulutuksen rehtoria Suomeen kolmeksi viikoksi täydennyskouluttautumaan. Koulutuksen teemoina olivat yrittäjyys, johtaminen ja innovatiivinen oppiminen. Koulutuspakettimme oli yksi vuoden 2017 Kiinan kansallisen tason koulutusohjelmista.

DSC_1830
Kiinalaiset ammatillisen koulutuksen rehtorit yhdessä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijapalvelujen vetäjien kanssa Nirvan kampuksella.

JAMK oli päävastuussa VET schools -koulutusohjelman toteutuksesta. TAKK keskittyi laatujohtamiseen, yrittäjyyteen, oppimisinnovaatioihin, kestävään kehitykseen ja työelämäyhteistyöhön. Yleisesti siihen, mitä ammatillinen koulutus on käytännössä. Laadukkaan koulutuksen kriteerejä etsittiin ja vertailtiin yhdessä eri menetelmin. Aluekehittämistä ja reformiakin ohjelmassa Tampereella pohdittiin. Rehtorit ovat monen vartijoita ja myös pohtivat kaikkea oppimaansa niin yksilöinä, esimiehinä, esikuvina kuin organisaatioidensa kehittäjinäkin.

Koulutusohjelman vertaileva ote toi esiin monia koulukuntaeroja maiden välillä. Hämmästystä tuottivat ammatillisen koulutuksen joustavuutemme (esimerkiksi TAKKin non-stop -sisäänotto), työelämäyhteistyömme laajuus ja koulutuksen salliva yleisilmapiiri. Henkilökunnan erilaiset urapolut kiinnostivat: mitä kaikkea kouluttajan työhön voi kuulua koko uran aikana. Opiskelijapalveluita avasivat TAKKin opiskelijat ja he saivatkin vastata moniin rehtorien kysymyksiin – myös kiinaksi.

Kannattaisin kovasti vahvistuvaa yhteistyötä erityisesti ammatillisen korkea-asteen ja toisen asteen välillä. Kummatkaan emme tunne toistemme töitä ja tehtäviä sekä yhteiskunnallisia rooleja niin hyvin, ettäkö voisimme kattaa kokonaisen ohjelman ilman toistamme. Niin rehtoreille kuin muillekin kohderyhmille tekee hyvää saada niin pohtia kuin toimia, ja taas palata reflektioon. Parhaana antina pidin hissipuheita, jotka kukin rehtori piti ohjelman lopussa: kokemus Suomesta oli koskettanut, pehmentänyt, avannut ja avartanut useaa. Toivon, että saamme näitä ryhmiä vielä monta lisää tulevaisuudessa.

TAKK on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Kiinaan koulutusviennin edistämiseksi. Vuonna 2015 TAKK ja JAMK avasivat kiinalais-suomalaisen oppimisinnovaatiokeskuksen Kiinan Guangzhouhun yhdessä paikalliskumppanin kanssa. Oppimisinnovaatiokeskus edistää Suomen ja Kiinan yhteistyötä, ammatillisen korkea-asteen sekä toisen asteen koulutuksen palvelutarjontaa ja oppimisinnovaatioiden kehittämistä.

Kirjoittaja:
Ulla Virtanen, KV-suunnittelija
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK

 

Ammatillisia tutkintoja maailmalle

Marleena_Tuuri
Marleena Tuuri, koulutuspäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on ollut aktiivisena edistämässä suomalaista ammatillisen koulutuksen tutkintovientiä maailmalle. Ensimmäinen tutkintotavoitteinen ammatillinen koulutus on käynnistetty Qatarissa yhteistyössä EduCluster Finland Oy:n kanssa, jossa neljätoista Qatar-Finland International Schoolin (QFIS) koulunkäyntiavustajaa suorittavat suomalaista koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa päivittäisen työnsä ohessa.

Loppuvuodesta 2016 tutkinnon suorittamisen aloittanut Saara Benlamine kuvaa koulutusprosessia mielenkiintoiseksi ja innostavaksi. Koulutus on mahdollistanut oman työn tarkastelun uudesta näkökulmasta ja se on herättänyt pohtimaan asioita enemmän koulun oppilaan silmin. Saara mainitsee: ”There were some aspects on how to communicate with students that were completely new for me, for instance ’leaning down to a students level’. I had already been doing it for a few years but not realizing how it actually has a positive affect to student also.”

Vaikka suomalaisen ammattitutkinnon opiskelu on ollut antoisaa, on se ollut myös vaativaa ja välillä rankkaakin arkityön rinnalla. ”Luckily most of the material and assignments are something we do daily work so it’s easy to adjust and build up assignment referring to the material and what we see/do at work”, kertoo Saara. Koulutusprosessi on rakennettu siten, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymän asiantuntijat kouluttavat koulunkäyntiavustajia paikan päällä Qatarissa muutaman viikon lukukaudessa ja väliaikana asioita opiskellaan e-oppimisympäristön kautta videoluentojen ja lähdemateriaalin avulla sekä oppimistehtävien kautta omaa tietopohjaa ja osaamista syventäen. Merkittävä rooli koulutusprosessissa on QFIS -koulun opettajista valikoituneilla mentoreilla, jotka tukevat tutkinnon suorittajia soveltamaan oppimaansa omaan työhön ja kehittämään sitä kautta myös koko koulun koulunkäyntiavustajien työkäytänteitä.

”I am excited for everything there is yet to learn during this program,” Saara mainitsee. Opiskelu Qatarissa siis jatkuu ja tutkintoa suoritetaan tutkinnon osa kerrallaan, tähtäimenä saada koko tutkinto valmiiksi keväällä 2018.

Kirjoittaja ja tutkinnon suorittajan haastattelija:

Marleena Tuuri, koulutuspäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
marleena.tuuri@jao.fi

Kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan kasvaa

Huusko Marianne kuva
Koulutusviennin suurlähettiläs Marianne Huusko

Suomen koulutusvienti on kääntymässä nousuun. Olen vakuuttunut tästä monien, samansuuntaisten koulutusviejiltä kuultujen viestien perusteella. On hienoa, että myös ammatillisen koulutuksen vientikokeilu on käynnistymässä. Siitä voidaan saada yksi kärkituote lisää. Lisää volyymia ja oiva lisä peruskoulutukseemme nojautuvaan vientiin.

Viimeisen puolen vuoden ajalle ei ole osunut yhtään ulkomaan matkaa, jolla kiinnostus Suomen ammatillista koulutusta kohtaan ei olisi noussut esille. Egypti, Saudi-Arabia, Thaimaa ja Myanmar – jokaisessa on korostettu halua panostaa ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Toivottavasti pystymme vastaamaan tähän kysyntään sopivin suomalaisin tuottein!

Tukea koulutusvientiin on tarjolla

Team Finland -palvelut ovat kaikkien apua kaipaavien koulutusviejien käytössä ulkomailla. Suurlähetystöt auttavat mielellään yhteyksien luomisessa – tarvitaan sitten virallista tahoa mukaan ministeriökäynnille tai residenssin puitteita omalle tilaisuudelle. Suurlähetystöistä ja Finprolta saatavalla perustiedolla maista ja markkinoista pääsee alkuun.

Team Finland -toimijat voivat toimia kanssakulkijoina ja sparraajina. Kääntykää epäröimättä suurlähetystöjemme puoleen, kun kaipaatte arvovaltaa, paikallistuntemusta tai verkostoja tueksenne. Yhteistyön käsi on ojennettu!

Kirjoittaja: Koulutusviennin suurlähettiläs Marianne Huusko,
marianne.huusko@formin.fi

Tutkintovienti käynnistynyt

Kaksipäiväisessä VETFI-hankkeen työpajassa 31.1.–2.1.2017 luonnosteltiin tutkintoviennin askelmerkkejä. Työpajassa keskusteltiin mm. tutkintoviennin reunaehdoista ja vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen ja laadunvalvontaan sekä koulutusviennin myynnistä ja markkinoinnista.

Kokeiluvientiluvan saaneiden oppilaitosten edustajien lisäksi tutkinnon perusteiden muutostarpeista keskustelemassa olivat Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat sekä opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tutkintojen perusteissa on muokattavaa

Mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi sellaisenaan muualla. Näyttötutkintojen perusteissa on muokattava viittaukset mm. Suomen lainsäädäntöön sekä suomen ja ruotsin kielen vaatimuksiin.

Muutakin muutostarvetta  löytyy – ”kalastus talviolosuhteissa” tai vaikkapa ”talviliikuntapaikkojen hoito” eivät sellaisenaan istu kaikkien kohdemaiden tarpeisiin vaan sisältöä on muokattava.

Suomessa monella alalla vaadittavat työturvallisuus- ja hygieniapassit ja kortit ovat käsitteinä muille tuntemattomia. Nimet eivät ole kuitenkaan tärkeitä – pääasia, että osaamisvaatimukset varmistetaan sisällössä.

Koulutusta laadusta tinkimättä

Tutkinnon perusteissa voidaan tinkiä lainsäädäntöviittauksista ja kielitaitoon liittyvistä säädöksistä, mutta ei osaamisesta ja koulutuksen laadusta. Laadunhallinnan on vastattava Suomen laatutasoa.VETFI-työpajan markkinoinnin ideointi

Korkea laatu asettaa tutkintoviennille myös haasteita. Miten varmistetaan kohdemaan opiskelijan riittävä perusosaaminen, jotta tutkintoa tai sen osaa voidaan myydä? Tämä näkyy esimerkiksi  sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, jossa edellytetään peruosaamista ennen osaamisalojen suorittamista.

Voidaanko pakollisten osien suorittamisessa ennen osaamisalan suorittamista tehdä poikkeuksia, ja jos, niin minkälaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia hankkeen edetessä.

Kuinka hanke jatkuu tästä eteenpäin?

Vientikokeiluluvan saaneiden oppilaitosten kokemukset vientitoimista ovat tärkeää tietoa Opetushallitukselle ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkintojen perusteiden muokkaamiseksi ja koulutusviennin esteiden purkamiseksi.

Verkosto on nyt priorisoinut viennin kohteena olevat tutkinnot, ja tutkintojen perusteiden muutostarpeet kartoitetaan helmikuun alkupuoliskolla. Tämän jälkeen Opetushallituksen asiantuntijat aloittavat tutkintojen perusteiden muokkauksen.

Kevään aikana verkoston käyttöön suunnitellaan myynti- ja markkinointimateriaalia sekä yhteistä koulutusta koulutusviennissä  huomioitavista asioista.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori

 

 

 

Koulutusvientiin vauhtia OKM:n tiekartalla ja uudella yhteistyöjärjestöllä FIEDU:lla

Jonna Holopainen, projektikoordinaattori

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 15. maaliskuuta suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseksi tiekartan, jonka tekemiseen myös ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hanke on aktiivisesti osallistunut. Tiekarttaan on kerätty vuosina 2016-2019 tehtäviä toimenpiteitä, joilla koulutusvientiä vauhditetaan. Koulutusviennin toimijoiden liikevaihtoa on tavoitteena kasvattaa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.

Tiekartta tekee näkyväksi tukitoimet, joilla pyritään kasvattamaan koulutusvientiä. Tukitoimien tavoitteena on luoda vireä koulutusviennin ekosysteemi, joka vahvistaa suomalaisen koulutusosaamisen tuotteistamista, yksityisen ja julkaisen sektorin kumppanuuksia, karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä kehittää julkisia rahoitusinstrumentteja koulutusviennin tarpeisiin. Tiekartan mukaan vielä tänä vuonna mm. tuotteistetaan koulutuspalveluja, kootaan julkisia palvelumalleja sekä vahvistetaan verkostoja.

Tiekartta lupaa hyvää toisen asteen ammatilliselle koulutusviennille: seuraavana ministeriön työlistalla on valmistella lakimuutosta, joka mahdollistaa ammatillisten näyttötutkintojen viennin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaa toiseen asteen koulutusviennin esteiden purkamiseksi työryhmän, joka mm. karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä selvittää uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottamista, jotta vientikokeilut saadaan käyntiin jo kesällä.

Tiistaina aukesi myös uuden koulutusviennin yhteistyöjärjestön Finnish International Education Associationin (FIEDU) internet-sivut. Yhdistys on syntynyt hankkeessa esiin nousseesta tarpeesta yhteiselle koulutusvientitoimijalle. FIEDUn jäseneksi voivat hakea kaikki koulutusvientiä harjoittavat toimijat, joten se on niin kaikki koulutusasteet yhteen kokoava kuin alansa mukana alati kasvava yhdistys.

Yhdistys edustaa jäseniään koulutusvientiä koskevissa kysymyksissä ja tukee jäsentensä toimintaa rakentamalla suomalaisen kansainvälisen koulutuksen brändiä. FIEDU edistää jäsentensä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi se edistää koulutusvientiin liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Hanke jatkaa työtään vielä kesäkuun loppuun saakka; yhdistyksen on määrä jatkaa hankkeen aloittamaa työtä hankkeen päätyttyä. Yhdistyksen internet-sivut on avattu osoitteessa www.fiedu.fi. Sivuilta löytyy lisätietoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä.

 

OKM:n tiedote: Koulutusvientiin vauhtia yhteisellä tiekartalla – ammatillisen koulutuksen uudet vientikokeilut käyntiin kesällä

Työpaikkaohjaajakoulutusta maailman markkinoille

Katariina Walker, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Koulutusvientiä koskevissa keskusteluissa on noussut vahvasti esille oppilaitosten tuotteistamis- ja myyntiosaaminen. Koulutusviennin esteiden tunnistamisen lisäksi on painotettu viennin aloittamista ja lisäämistä niiden koulutuspalveluiden osalta, joita nykylainsäädännön puitteissa voimme jo myydä. Oulun TOPPI -hankkeen päätöstilaisuudessa 2.11.2015 yhdeksi teemaksi nostettiin työpaikkaohjaajakoulutuksen tuotteistaminen vientituotteeksi sekä markkinarakojen löytäminen. Koulutuksen potentiaalia mietti joukko asiantuntijoita aina oppilaitosten johdosta ja luottamushenkilöistä yritysten työpaikkaohjaajakouluttajiin ja työpaikkaohjaajiin. Open Space -metodilla toteutetun iltapäivän aikana tunnistettiin kolme mahdollista konseptia, joilla työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan lähteä viemään maailmalle: kuva_2020_koulutusvienti_kuva_Sanna_Kivinen[1]

  1. Viedään työpaikkaohjaajakoulutusta kylkiäisenä toisen osaamisen kanssa

Työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan myydä yhdessä esimerkiksi märkätilarakennus- tai potilashuonesiivousosaamisen kanssa samalla, kun yrityksen prosesseja kehitetään tarvekartoituksen perusteella. Tämä antaa lisäarvoa asiakkaalle. Työpaikkaohjaajakoulutus edesauttaa puolestaan työntekijöiden perehdytys- ja ohjausprosessia. Se myös sitouttaa työntekijöitä pysymään työnantajan palveluksessa. Näin yrityksen panostus työntekijöidensä lisäkoulutukseen on tuottavaa.

  1. Myydään työpaikkaohjaajakoulutusta suoraan yrityksiin

Isot yritykset maailmalla tarvitsevat osaavaa työvoimaa, mutta useissa maissa oppilaitosten ja työelämän välillä on kuilu. Koulutuksessa ei tunneta työelämälähtöisyyttä ja vastavalmistuneiden työelämävalmiudet ovat puutteelliset. Koulutusjärjestelmän muuttaminen on pitkä prosessi ja näin ollen koulutusta kannattaa tarjota suoraan paikallisiin yrityksiin. Työpaikkaohjaajakoulutus voidaan räätälöidä vastaamaan yrityksen perehdytys- ja ohjaustarpeita sekä varmistamaan työntekijän työelämätaitojen kehittyminen heti uran alkuvaiheesta lähtien.

  1. Tuetaan koulutuksen muuttumista yhä työelämälähtöisemmäksi

Työpaikkaohjaajakoulutus voi olla osa suurempaa koulutusreformia, minkä tavoitteena on työelämälähtöisempi ammatillinen koulutus. Tällöin asiakkaina ovat todennäköisesti ministeriöt, mikä vaatii yleensä pitempää prosessia verrattuna yritysten tai oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Mikäli kohdemaassa on jo muodostunut toimintamalli koulutuksen ja yritysten välille, voidaan sitä syventää tarjoamalla työpaikkaohjaajaosaamista joko suoraan yrityksille tai oppilaitoksille.

Oulun TOPPI-hanke

Oulun TOPPI -hankkeessa on kehitetty työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua yhdessä Oulun seudulla ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kesken. Hankkeessa on laadittu ja pilotoitu työpaikkaohjaajakoulutusmalli, jota toteutetaan Opetushallituksen ohjeen työpaikkaohjaajien koulutuksesta (3 ov) mukaisesti. Mallia on hyödynnetty sekä perinteisenä luokkahuonekoulutuksena, täysin digitalisoituna että niiden välimuotona. Koulutusta on myös jalkautettu toteutettavaksi yrityksissä. Koulutuksen aikana työpaikkaohjaaja saa ajankohtaista tietoa opiskelijan perehdytyksestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä yksilöllisten työssäoppimisen polkujen suunnittelusta työpaikoilla. Yritykset ovat kokeneet koulutuksen antavan heille opiskelijan ohjauksen lisäksi osaamista muun muassa uuden henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi he kokevat koulutuksen syventävän oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.

Työelämäyhteistyötä asiakaslähtöisesti

Työelämäyhteistyö nousi nopeasti avainsanaksi työpaikkaohjaajakoulutuksen vientipotentiaalia kartoittaessa. Ammatillisen koulutusviennin edistämishankkeen markkinakartoituksen mukaan useissa maissa koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu eikä yhteistyötä juuri ole tai se ei ole kovin organisoitua. Tämä antaa potentiaalia työpaikkaohjaajakoulutukselle, mikä voidaan räätälöidä asiakaslähtöiseksi vastaamaan kohdemaan ja asiakkaan tarpeita.

Markkinoillepääsykanava tulee valita kohdemaan ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Koulutuksen sisältö tulee lokalisoida, mikä lisää asiakaslähtöisyyttä ja kilpailuetua. Tuote on tosin hyvä saattaa digitaaliseen muotoon ensiksi kotimaan tasolla, jolloin sen skaalautuvuus on helpompi toteuttaa suuremmillakin markkinoilla. Ennen kaikkea viesti maailmalla pitää tukea kuvaa maailman parhaasta ja asiakaslähtöisestä osaamisesta!

Lisätietoja Oulun TOPPI –hankkeesta

toppi_tapahtuma12
Vasemmalta: Helena Rajalinna, Sanna Kivinen, Katariina Walker ja Kati Pääkkönen.

Kuvat:

Sanna Kivinen, kehitys- ja hallintojohtaja, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

JOADS NY

 

 

 

 

Koulutusviennin esteet luvataan poistaa myös ammatillisen koulutuksen osalta!

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat torstaina 22.10. Finlandia –talolla järjestämässään tiedotustilaisuudessa poistavansa esteet koulutusviennin tieltä. Koulutusviennin vauhdittamisen ensimmäinen vaihe on EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille säädettävät lukukausimaksut korkeakouluille. Maksuja voi periä jo 1.1.2016. Toinen vaihe on koulutusviennin esteiden poistaminen toiselta asteelta. Ammatillisen koulutuksen esteiden poiston suunnitellaan tapahtuvan pikaisesti, jotta koulutusvienti saadaan nousuun.

Ministerit lupasivat parantaa tilauskoulutuksen mahdollisuuksia ja mahdollistaa maksun vastaanottamisen. Koulutusosaaminen on tarkoitus nivoa osaksi liiketoimintaa ja vientiä. Tukena tässä toimii Team Finland –verkosto, johon kuuluvat muun muassa lähetystöt ympäri maailmaa.

Tilaisuudessa kuultiin kommenttipuheenvuorot Finpron alaisuudessa toimivan kasvuohjelman Future Learning Finlandin ohjausryhmän puheenjohtaja Jyri Ahdilta, Finland Universityn hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäeltä ja Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Janssonilta. Kommenttipuheenvuoroissa korostettiin hankkeessammekin tärkeiksi nousseita asioita: digitaalisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia, laaja-alaisen yhteistyön tärkeyttä ja tuotteistuksen merkitystä.

Jansson korosti koulutusviennin mahdollistamista uudenlaiseksi liiketoiminnaksi rajoja rikkovalla yhteystyöllä, johon kuuluvat yhteistyökumppanuudet koulutuksen saralla, sekä myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ahdin mukaan FLF voi toimia kasaavana voimana, tarjota tukea jäsenilleen ja näkyvyyttä vienninedistämismatkoilla. Ahdin mukaan koulutusvienti käsitteenä on monimuotoinen; se pitää sisällään kaikki oppiasteet lifelong learning -periaatteella, oppimateriaalit, konsultoinnin, opettajien koulutuksen, oppimisympäristöt ja tutkintojen viennin.

Janssonin mukaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen vienti on jo työn alla. Ratkaisuja mietittäessä voidaan benchmarkata Singaporea, jonka tutkintovienti ulottuu 36 maahan.

 

Opetus- ja kultturiministeriön tiedote ’Ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka: Esteet koulutusviennin tieltä puretaan’

Verkkouutiset 22.10.2015: Myös ammatillisille oppilaitoksille halutaan mahdollisuus myydä tutkintoja

Asennetta kauppaamassa – esimerkkien voimalla

Petteri Ora ja Saara Sopanen, Kiipulan ammattiopisto

Suomessa on seitsemän ammatillista erityisoppilaitosta, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä AMEO-verkostona. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana oppilaitokset ovat erikseen tai yhdessä toteuttaneet lukuisia kansainvälisiä kehittämishankkeita. Suomalainen ammatillinen erityisopetus on systemaattisuudessaan melko uniikki juttu, joka kiinnostaa monien maiden koulutusihmisiä.

Pohdittaessa erityisopetuksen vientipotentiaalia kannattaa katsoa, mitä toteutetut kehitysprojektit ovat pitäneet sisällään. Ne voi nähdä eräänlaisina markkinatunnusteluina, yhteiskunnan varoin on ikään kuin jaettu ilmaisia näytteitä osaamisestamme. Ehkä olisi aika paketoida ja hinnoitella näytteet maksullisiksi palveluiksi, ainakin osin.

Iso juttu on asenteen vieminen. Se, että down-nuori saa paikan hoiva-avustajana tai hampurilaismyyjänä ei Suomessa ole mitenkään poikkeuksellista. Monessa Euroopankin maassa moinen on kuitenkin ennen kuulumatonta. Käsitykset koulutettavuudesta, erilaisten ihmisten oppimisen mahdollisuuksista, poikkeavat. Asennetta ei voi sellaisenaan viedä, mutta asenteita muuttavia käytännön toteutuksia kyllä.

Suuri osa AMEO-oppilaitosten projekteista on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien koulutuksen ja ohjauksen menetelmien kehittämiseen. On haettu ex-vangeille työllistymispolkuja, raivattu liikuntavammaisten opiskelun ja työllistymisen esteitä ja todistettu, että eriasteiset kehitysvammaiset ovat sopivasti tuettuina varsin hyviä työntekijöitä. Autismin kirjon problematiikkaan on Suomessa paljon erityistä osaamista.

Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä on monen maan näkökulmasta kiinnostava. Erityisopetuksen näkökulmasta se muokkaa opiskelua työvaltaisemmaksi ja työllistävämmäksi. Osaamisperusteisuus korostaa entisestään muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä. Aihe on jo ollut teemana eräässä hankkeessa. Monessa Euroopan maassa prosessi tunnetaan validointina. Komission suositus asiasta astuu voimaan 2018.

Opetuksen toteutus erilaisia oppimisympäristöjä – työpajoista virtuaalimaailmoihin – hyödyntäen on ollut muutamissa hankkeissa keskeistä. Suomen ammatilliset erityisoppilaitokset ovat myös olleet rakentamassa kokonaisia koulujärjestelmiä. Esimerkkinä tästä on Keskuspuiston ammattiopiston Moskovaan tuottama tuetun työllistymisen keskus. Isoissa hankkeissa korostuu myös opettajien koulutus.

Pasi Sahlbergin mukaan (Suomalaisen koulun menestystarina, 2015) koulujärjestelmämme on saanut kaksi kansainvälisesti merkittävää ihmettä aikaan. Ensinnäkin oppimistulokset eivät juuri ole riippuvaisia oppilaan yhteiskunnallisesta taustasta. Toiseksi menestyminen ei ole kiinni opinahjosta, hyvää opetusta saa kaikkialla. Näillä parametreilla suomalainen koulujärjestelmä on maailman oikeudenmukaisin.

Osasyy Suomen menestykseen koulutusvertailuissa on luomamme erityisen tuen järjestelmä. Kaikille saavutettavissa oleva ammatillinen koulutus on myös kansakunnan taloudellisen menestyksen ehto – vaikka tässä taantumassa voi usko asiaan horjuakin. Tätä ihmettä kannattaa mainostaa ja myydäkin.

Ammatillisten erityisoppilaitosten (ks. www.ameo.fi) kansainvälinen projektityö on tuottanut paljon hyviä tuloksia, vahvaa kokemusta ja erinomaisia kontakteja. Erityisopetus sinänsä tai yhdistettynä muuhun kehittämistyöhön tarjoaa myös koulutusviennille erään kiinnostavan mahdollisuuden.

Kumppanuuksilla aluekehitystyötä eteenpäin

Haastattelussa Timo Kuusela – Country Manager, Specialist, European Training Foundation

European Training Foundation (ETF) on EU-organisaatio, jonka tavoitteena on muun muassa ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU:n yhteistyömaiden kanssa. ETF:n Suomessa 10. -12. kesäkuuta järjestämä seminaari oli osa kolmevuotista Skills Matching –projektia, jossa koulutuksen osaamistavoitteita sovitetaan yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Projektissa edistetään EU:n Eastern Partnership -alueyhteistyötä EU:n itäisiin kumppanuusmaihin. Projektissa on mukana kuusi maata: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Timo, miksi vierailu juuri Suomeen?

– Suomessa on erittäin hyvät rakenteet ja järjestelmät, jotka ovat ymmärrettäviä. Lisäksi koulutusalan hallinnon yhteistyö on merkittävää. Halusin näyttää projektiin osallistujille myös aidon oppimisympäristön, joten tulimme Omniaan Opetushallituksen suosituksesta.

Omnian vierailulla teemoina olivat muun muassa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ja yrittäjyys, siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta työelämään ja se, kuinka syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan takaisin koulutuksen piiriin. Avainaiheina kuntayhtymän johtaja Tapio Siukosen, Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon ja Omnian Oppimiskumppanuuksien johtajan Mervi Janssonin puheenvuoroissa oli digitaalisuus, innovatiivisuus ja asenne.

Koulutuksen uudistaminen ei ole helppoa kyseisissä maissa. Kaikkia projektissa mukana olevaa kuutta maata yhdistää tausta entisinä Neuvostotasavaltoina, joissa on tallella rakenteita näiltä ajoilta. Tilanne on vaikea monissa näistä maista, koska poliittisten epävakauksien, talousrakenteiden ja väestöjen erilaisuuksien, sosiaalisten kuilujen suuruuden ja koulutusjärjestelmän uudistamisen yhdistäminen ei ole yksinkertainen yhtälö.

Maat ovat ottaneet aktiivisen roolin kehitystyössä:

– Esimerkiksi Ukrainassa on meneillään ETF:n viisivuotinen pilotti, jossa rakennetaan maalle ennakointimallia. Puhumme kansallisesta makromallista, jossa ennakoimme työmarkkinoiden tarvetta viiden vuoden ajanjaksolla. Pilotti perustuu kvantitatiiviseen dataan, eli tilastoihin, mutta siihen tarvitaan tulevaisuudessa myös laadullisia mittareita täydennyksenä, Kuusela kertoo.

ETF:n projektin tarkoituksena on jakaa hyviä toimintatapoja eri maista, joita voitaisiin mahdollisesti siirtää projektiin osallistuvien maiden hyväksi. Projektille aukeaa oma virtuaalifoorumi, e-platform, jossa osallistujat voivat jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Projektin aikana maat tekevät itselleen projektisuunnitelman, johon kehitystyö perustuu. ETF ei avusta maita rahallisesti, vaan antamalla käyttöön verkostonsa osaamisen.

Hyvä esimerkki jaettavista toimintatavoista löytyy Georgiasta, jossa vuonna 2003 tapahtunut ruusuvallankumous uudisti maata liberaalimpaan suuntaan. Maan uusi johto lähti purkamaan byrokratiaa ja korruptiota, jonka seurauksena ministeriöt ja muut työhallintoa säännöstelevät rakenteet purettiin ja työmarkkinat jätettiin vain markkinoiden varaan. Seuranneet ongelmat olivat moninaisia: itsensä korkeasti kouluttaneet joutuivat uudelleen kouluttautumaan, koska heidän osaamiselleen ei ollut kysyntää, tai heidän aktivointinsa oli vaikeaa, koska he joutuivat tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Sittemmin Georgiaan on perustettu uudelleen ministeriö ja tehty systemaattista työmarkkinatutkimusta, jotta koulutussektori voisi paremmin vastata työmarkkinoiden tarpeisiin.

– Maat kaipaavat järjestelmiä, mekanismeja ja metodeja, joilla voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuneeseen rakenteeseen, sanoo Kuusela.

Mitä nämä maat voisivat oppia Suomelta?

– Suomen järjestelmä on hyvin kehittynyt näihin maihin verrattuna. Meillä järjestelmää on kehitetty jo vuosikymmeniä, näissä maissa se on vasta lapsenkengissä. Suomessa on myös selkeä koulutuspolitiikan suunnittelu, Kuusela kehuu.

Työ projektissa on lähtenyt käyntiin viime vuonna, joten projektin tarkempia tuloksia on luvassa viimeistään 2017.

 

Timo Kuuselaa haastatteli projektikoordinaattori Jonna Holopainen.

Kiina ja Suomi – erilaisia, mutta samanlaisia koulutusmaita

Mervi Jansson, Omnia ja
Ulla Virtanen, TAKK:

Kiina kiinnostaa koulutusviejiä koko maailmassa: maalla on selkeä tavoite kehittää koulutusjärjestelmäänsä ja valtava kysyntäpotentiaali. Suomi kiinnostaa kiinalaisia koulutuksen kehittäjiä erinomaisten oppimistulosten ja koulutuksen korkean laadun vuoksi. Vahva tahto kehittää koulutusta on yhteistä molemmille.

Ystävyyskaupunki on osoittautunut erinomaiseksi väyläksi avata ovia  koulutusviennille Kiinaan. Tampereen ystävyyskaupungissa, Guangzhoussa Etelä-Kiinassa järjestettiin vuoden 2014 lopulla merkittävä ammatillisen koulutuksen kaksipäiväinen seminaari. Seminaarissa allekirjoitettiin neljän suomalaisen ja neljän kiinalaisen oppilaitoksen koulutusyhteistyöstä ns. Memorandum of Understanding.

Kiinalaisten ja suomalaisten ammatillisten oppilaitosten johtajat kävivät  seminaarissa vuoropuhelua koulutuksen laadun kehittämisestä, opettajien osaamisen kehittämisestä, kampusten kehittämisestä ja johtamiskäytännöistä – hyviä eväitä koulutuksen kehittämiseen Suomessakin.

Joulukuussa avattiin myös ensimmäinen kiinalais-suomalainen ammatillisen koulutuksen osaamiskeskus Espoon sisarkaupungissa (China-Finland Center of Excellence in Vocational Education) Shanghaissa. Keskuksen tavoitteena on mm kehittää Kiinan ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä. Ensimmäinen ammatillisten opettajien täydennyskoulutus toteutettiin yhdessä Koneen ja Valmetin kanssa Shanghaissa kesällä 2014 ja keskuksen avajaisseremonian yhteydessä 57 opettajaa sai todistuksen suorittamastaan koulutuksesta.

Yhteistyötä Kiinan kanssa ollaan laajentamassa ja syventämässä. Koulutusvienti on tärkeä osa laajempaa koulutusjärjestelmien kehittämistä,  tietopohjan rakentamista ja tieteellistä työtä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

Ketkä ovat tulosten takana? Lue toimijoiden sivustoilta lisää Guangzhoun ja Shanghain yhteistyön taustoista ja tekijöistä.