Blogi

Löytöretkellä Bostonissa

Uusi koulutus -foorumi palasi juuri ekskursiolta Yhdysvalloista.

Omnian Oppimiskumppanuudet-yksikön johtaja Mervi Jansson pohtii matkan antia blogikirjoituksessaan näin: ”Yhdysvalloissa koulutus ja liiketoiminta nivoutuvat yhteen. Koulutuksella tehdään rahaa ja koulutusvienti on iso bisnes. Niinpä hain myös vastauksia suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseen. Matkan aikana meillä oli useita visiointisessioita, joista viimeisimmässä kirjasimme, että tulevaisuudessa Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani – jatkuvasti kehittävä osaamisyhteiskunta, joka synnyttää uutta palveluliiketoimintaa. Opimme siis tekemään bisnestä osaamisellamme.”

Lue koko Löytöretkellä Bostonissa -kirjoitus Sitran sivustolla.

Sari Olsio, Omnia

 

Suomi on ongelmanratkaisujen maa

Anu Nylund
Matkailukoulutuksen kehittämispäällikkö
Helmi Liiketalousopisto:

Maabrändivaltuuskunnan raportti julkaistiin vuonna 2010. Suomen maabrändiä ei ollut siihen asti kehittänyt eikä koordinoinut mikään yksittäinen taho, vaan Suomen imagoon ja Suomi-kuvan vaikuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä oli toteuttanut omilla tahoillaan lukuisa määrä eri toimijoita, kuten matkailu-, teknologia ja investointiala ja eri alojen yritykset, jokainen omista lähtökohdistaan. Raportissa Suomen suurimmaksi vahvuudeksi nostetaan maan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tähän vahvuuteen perustuukin maabrändin strateginen, vuoteen 2030 ulottuva tavoite, jonka mukaan Suomen odotetaan olevan maailmalla tunnettu ongelmien ratkaisijamaa. Lisää aiheesta kertoo Team Finland.

Koulutus on ongelmien ratkaisua ja ongelmaperusteisesta oppimiskäsityksestä johdettu ratkaisutavoitteinen pedagogiikka tuntuu luontaisena tapana lähestyä kansainvälisiä koulutustarpeita.

Koulutusviennin brändin rakentaminen Suomi-brändin lanseeraus herätti tunteita puoleen ja toiseen. En ota kantaa tunteisiin, vaan pysyttelen sisällössä ja asiassa; jos iso työ on tehty ja loppuraportti tuotettu, miksi emme käyttäisi sitä hyödyksi eri toimialojen brändäyksessä.

Ammatillisen koulutuksen viennin kehittäminen -projektissa tutkitaan ja kartoitetaan ammatillisen koulutuksen viennin mahdollisuuksia, mahdollisia yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja tarpeita. Kartoitusvaiheen jälkeen toivottavasti ammatillisen koulutuksen vienti saa siivet alleen ja tarjolla on hyviä mallinnuksia eri alojen koulutusten vientiin.

Kun koulutusta aletaan viedä kansainvälisille markkinoille, suurena apuna on tunnettuus ja olemassa oleva brändi. Brändi voidaan määritellä asiakkaan mielessä syntyvänä käsitteenä tuotteesta tai palvelusta. Brändätty palvelu antaa lupauksen jostakin erityisen hyvästä, jostakin mikä antaa lisäarvoa palvelun ostajalle. Mikä siis erottaa Suomen koulutuksen muista koulutuksen tarjoajista kansainvälisillä markkinoilla?

Suomi on hyvä monessa, mutta ei niin kovin tunnettu Suomi on listattu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi, Suomessa on todettu olevan maailman vapain lehdistö, Suomi on Forbesin tilaston mukaan maailman yksi parhaista maista maailmassa liiketoiminnalle, suomalainen koulujärjestelmä on PISA-tutkimuksissa listattu maailman parhaimpiin ja suomalaiset äidit kuuluvat maailman parhaimmin voivien joukkoon. Suomalaisiin luotetaan ja suomalaiset osaavat ratkaista ongelmia.

Suomea ei kuitenkaan vielä isosti tunneta kansainvälisillä markkinoilla, joten emme voi olettaa, että koulutusta ostetaan heti kun sitä tarjotaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja tunnettuus kasvaa onnistuneiden toteutusten kautta. Markkinointi- ja myyntivaiheessa kannattaa kertoa kaikista mahdollisista tutkimuksista, joissa Suomi on menestynyt; ollaan ylpeitä niistä ja annetaan äänemme kuulua; asiakas haluaa varmistaa palvelun tuottajan luotettavuuden ja osaamisen. Suomalaisen koulutuksen vahvuuksia ovat maabrändiraportinkin mukaan tasa-arvoisuus, tehokkuus, opettajien pätevyys ja opettajan työn arvostus, joustavuus koulutuksen toteutuksessa ja joustavuus henkilökohtaisen opinpolun rakentamisessa. Hallintokaan ei ole kovin hierarkkista ja opettajat pystyvät vaikuttamaan työnsä sisältöön ja opetuksen toteutukseen.

Koulutusviennin menestystekijöitä: kulttuurisensitiivisyys & vastuullisuus 

Olin kuulemassa esitystä kansainvälisestä koulutusvientihankkeesta, jonka kohdemaa on Haiti. Haiti ei ole päässyt jaloilleen vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen ja matkailuelinkeinon toivotaan olevan yksi maan mahdollisuuksista. Matkailuelinkeino vaatii onnistuakseen infrastruktuuria ja osaamista; liiketoimintaosaamista kartutetaan koulutuksella ja infrastruktuuria rakennetaan suomalaisen insinööriosaamisen avulla.

Haitin ongelmia lähdetään ratkaisemaan koulutusviennillä, mutta ei meidän ehdoilla eikä samoin keinoin kuin Suomessa.

Kulttuurin tuntemus on tärkeää; mikä on paikallisten arvomaailma, mitä kokemuksia koulutuksesta on, millä tavalla koulutus vaikuttaa sosiaaliseen asemaan ja millainen merkitys yhteiskunnassa on miehen ja naisen välisellä tasa-arvolla. Haitin mallissa luotetaan yrittäjyyteen; koulutettavat perustavat yrityksiä, oppivat omaa yritystään kehittäen ja kouluttautuvat samalla uusien opiskelijoiden mentoreiksi. Koulutusvienti on vuorovaikutusta ja ongelmia ratkaistaan dialogin avulla Haitin tapauksessa noin 50% koulutettavista on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Verkko-oppiminen ja itseohjautuvat metodit eivät siis toimi; ”Learning by doing” – pedagogiikka ja mentorimalli ovat varmasti hyviä ratkaisuja, didaktiikassa sarjakuvat ja draama voisivat toimia oikeinkin hyvin!

Koulutettavien taustoja ja toiveita on siis tarpeen kuulla, nähdä ja oikeasti ymmärtää. Koulutusvienti voi tarkoittaa meidän näkökulmastamme paluuta menneiden aikojen pedagogisiin ratkaisuihin, mutta yhtä hyvin meidät voidaan haastaa todella uusien metodien käyttöön. Uskon, että kaikenlaisten ongelmien ratkaisu johtaa positiiviseen kokemiseen, yhdessä oppimiseen ja oikeasti kokeelliseen pedagogiikkaan. Koulutusvienti on dialogia lähtö- ja kohdemaan ihmisten välillä; ensin ihminen kohtaa ihmisen ja sen jälkeen teknologia ja pedagogiikka otetaan käyttöön koulutuksen tuotteistamisen ja palvelumuotoilun välineinä.

Koulutusvienti – toiveajattelua vai tulevaisuuden rahasampo?

Petteri Ora, kehitysjohtaja
Kiipulan ammattiopisto:

OKM:n tulevaisuuskatsauksen 2014 mukaan (s. 12) ammatillisen koulutuksen järjestäjät voisivat tulevina niukkoina aikoina hankkia lisää pätäkkää itselleen koulutusviennillä. Ihan siis merkittäviä määriä. Kriittinen pohtija voisi huomauttaa, että lähteestä riippuen Suomen tämän hetken koko koulutusviennin arvo on 30 – 80 miljoonaa euroa. Tämän voi suhteuttaa ammatillisen toisen asteen vuosibudjettiin, joka on hieman yli 1000 miljoonaa…

I have a dream… Krista Kiuru on kannustanut oppilaitoksia panostamaan koulutusvientiin. Kiipulan ammattiopisto on mukana projektissa, jossa 14 ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää tutkii OKM:n ja OPH:n tuella koulutusviennin esteitä ja mahdollisuuksia. Kiipula edustaa hankkeessa koko AMEO-verkostoa.

Maailmalta löytyy houkuttelevia esimerkkejä bisneksenä onnistuneesta koulutusviennistä. Suomen kokoinen Uusi-Seelanti tahkoaa vuodessa koulutusvientiä yli 1.5 miljardin arvosta. Muita ”education export” –toiminnan suurmaita ovat Iso-Britannia ja Australia.

Suomessa leijonanosan koulutusviennistä tekevät korkeakoulut. Ammatillisista toisen asteen oppilaitoksista Omnia Espoosta ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ovat koulutusviennin edelläkävijöitä. Ne ovat satsanneet aiheeseen määrätietoisesti. Kiipulan lähimailla HAMK/AOKK on aktiivisesti myynyt opettajankoulutusta useisiin maihin. Yhteistyömme kautta olemme Kiipulassakin nähneet opettajaryhmät Kazakstanista ja Brasiliasta.

Suomen koulutusviennin kehittymisen suurimmiksi esteiksi on arvioitu toimijoiden pieni koko sekä lainsäädännölliset hankaluudet. Koulutusviennin isoissa maissa julkiset ja yksityiset organisaatiot ovat yhdistäneet voimansa suuriksi konsortioiksi. Meillä on monta pientä.

Suurin lainsäädännöllinen ongelma Suomessa on tutkintojen myymisen kieltäminen. Iso-Britannian koulutusviennistä yli 75 % on tutkintojen myyntiä. Suomalaiset kenttäopekonsultit saavat kyllä järjestää valmistavaa koulutusta vaikkapa Kiinassa, mutta suomalaisia tutkintoja ne eivät siellä saa tuottaa. Toinen juttu on, että tutkintojen myynti käsittää myös ulkomaisilta opiskelijoilta kerätyt lukukausi- ja tutkintomaksut. Niitä ei Suomessa ole.

Ehkä unelmanäky suomalaisesta menestyvästä koulutusviennistä olisi tilanne, jossa valtio tukisi vienninedistämisen keinoillaan muutamaa suurta koulutuksen järjestäjien ja yritysten yhteenliittymää. Suurten vientimaiden mallin mukaisesti Suomella olisi koulutusosaamisen sillanpääasemia tärkeimmissä vientimaissa. Tutkintoja myytäisiin kaikille halukkaille.

Koulutusosaamisen vienti auttaa meitä huomaamaan omat vahvuutemme. JAMK:in kokenut koulutusviejä Timo Juntunen tiivistää suomalaisen osaamisen ydinkohdat kolmeksi kokonaisuudeksi:

  • Meillä on moderni, konstruktivismiin perustuva oppimiskäsitys. Se soveltuu tuottamaan osaajia nykyajan itsellisyyttä ja jatkuvaa oppimista korostaville työmarkkinoille.
  • Meillä on kehittynyt kyky käyttää erilaisia oppimisympäristöjä oppimisen tukena. Opettajakeskeisyydestä olemme siirtyneet yhteisöllisen oppimisen malleihin, joissa aidoilla työympäristöillä on merkittävä osuus.
  • Koulujärjestelmämme on tehokas ja kilpailukykyinen. Se on osallistava ja likeisesti työelämän kanssa toimiva. Tähän kohtaan sijoittuu erityisopetuksen osaaminen.

Koulutusvienti tuskin tulee aikoihin olemaan mitenkään merkittävä taloudellinen osa Kiipulan toimintaa. Henkisellä puolella, osaamisen ja edelläkävijyyden näkökulmasta koulutusvienti on todennäköisesti paljon euroarvoaan suurempi juttu.

.

Ammattikoulutuksesta vientituote

Suomi on maailmanlaajuisesti tunnettu koulutuksen osaajana ja koulutusvienti on ollut otsikoissa jo vuosia. Kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle siis löytyy, mutta pystyykö koulutusala tarjoamaan ratkaisuja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin? Mitä viennin esteitä on purettava, jotta koulutusosaamisen myynti ulkomaisille asiakkaille lähtisi kunnolla käyntiin?

Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä OPH:n rahoittamassa hankkeessa 14 ammatillisen koulutuksenjärjestäjän yhteistyönä. Vuoden 2015 aikana on määrä selvittää ammatillisen koulutuksen markkinapotentiaali valituilla kohdemarkkinoilla ja rakentaa toimintasuunnitelma viennin vauhdittamiseksi. Tervetuloa mukaan seuraamaan työn etenemistä ja osallistumaan keskusteluun tällä foorumilla!

Sari Olsio, Omnia