Koulutusviennin esteet luvataan poistaa myös ammatillisen koulutuksen osalta!

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat torstaina 22.10. Finlandia –talolla järjestämässään tiedotustilaisuudessa poistavansa esteet koulutusviennin tieltä. Koulutusviennin vauhdittamisen ensimmäinen vaihe on EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille säädettävät lukukausimaksut korkeakouluille. Maksuja voi periä jo 1.1.2016. Toinen vaihe on koulutusviennin esteiden poistaminen toiselta asteelta. Ammatillisen koulutuksen esteiden poiston suunnitellaan tapahtuvan pikaisesti, jotta koulutusvienti saadaan nousuun.

Ministerit lupasivat parantaa tilauskoulutuksen mahdollisuuksia ja mahdollistaa maksun vastaanottamisen. Koulutusosaaminen on tarkoitus nivoa osaksi liiketoimintaa ja vientiä. Tukena tässä toimii Team Finland –verkosto, johon kuuluvat muun muassa lähetystöt ympäri maailmaa.

Tilaisuudessa kuultiin kommenttipuheenvuorot Finpron alaisuudessa toimivan kasvuohjelman Future Learning Finlandin ohjausryhmän puheenjohtaja Jyri Ahdilta, Finland Universityn hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäeltä ja Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Janssonilta. Kommenttipuheenvuoroissa korostettiin hankkeessammekin tärkeiksi nousseita asioita: digitaalisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia, laaja-alaisen yhteistyön tärkeyttä ja tuotteistuksen merkitystä.

Jansson korosti koulutusviennin mahdollistamista uudenlaiseksi liiketoiminnaksi rajoja rikkovalla yhteystyöllä, johon kuuluvat yhteistyökumppanuudet koulutuksen saralla, sekä myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ahdin mukaan FLF voi toimia kasaavana voimana, tarjota tukea jäsenilleen ja näkyvyyttä vienninedistämismatkoilla. Ahdin mukaan koulutusvienti käsitteenä on monimuotoinen; se pitää sisällään kaikki oppiasteet lifelong learning -periaatteella, oppimateriaalit, konsultoinnin, opettajien koulutuksen, oppimisympäristöt ja tutkintojen viennin.

Janssonin mukaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen vienti on jo työn alla. Ratkaisuja mietittäessä voidaan benchmarkata Singaporea, jonka tutkintovienti ulottuu 36 maahan.

 

Opetus- ja kultturiministeriön tiedote ’Ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka: Esteet koulutusviennin tieltä puretaan’

Verkkouutiset 22.10.2015: Myös ammatillisille oppilaitoksille halutaan mahdollisuus myydä tutkintoja

Asennetta kauppaamassa – esimerkkien voimalla

Petteri Ora ja Saara Sopanen, Kiipulan ammattiopisto

Suomessa on seitsemän ammatillista erityisoppilaitosta, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä AMEO-verkostona. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana oppilaitokset ovat erikseen tai yhdessä toteuttaneet lukuisia kansainvälisiä kehittämishankkeita. Suomalainen ammatillinen erityisopetus on systemaattisuudessaan melko uniikki juttu, joka kiinnostaa monien maiden koulutusihmisiä.

Pohdittaessa erityisopetuksen vientipotentiaalia kannattaa katsoa, mitä toteutetut kehitysprojektit ovat pitäneet sisällään. Ne voi nähdä eräänlaisina markkinatunnusteluina, yhteiskunnan varoin on ikään kuin jaettu ilmaisia näytteitä osaamisestamme. Ehkä olisi aika paketoida ja hinnoitella näytteet maksullisiksi palveluiksi, ainakin osin.

Iso juttu on asenteen vieminen. Se, että down-nuori saa paikan hoiva-avustajana tai hampurilaismyyjänä ei Suomessa ole mitenkään poikkeuksellista. Monessa Euroopankin maassa moinen on kuitenkin ennen kuulumatonta. Käsitykset koulutettavuudesta, erilaisten ihmisten oppimisen mahdollisuuksista, poikkeavat. Asennetta ei voi sellaisenaan viedä, mutta asenteita muuttavia käytännön toteutuksia kyllä.

Suuri osa AMEO-oppilaitosten projekteista on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien koulutuksen ja ohjauksen menetelmien kehittämiseen. On haettu ex-vangeille työllistymispolkuja, raivattu liikuntavammaisten opiskelun ja työllistymisen esteitä ja todistettu, että eriasteiset kehitysvammaiset ovat sopivasti tuettuina varsin hyviä työntekijöitä. Autismin kirjon problematiikkaan on Suomessa paljon erityistä osaamista.

Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä on monen maan näkökulmasta kiinnostava. Erityisopetuksen näkökulmasta se muokkaa opiskelua työvaltaisemmaksi ja työllistävämmäksi. Osaamisperusteisuus korostaa entisestään muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä. Aihe on jo ollut teemana eräässä hankkeessa. Monessa Euroopan maassa prosessi tunnetaan validointina. Komission suositus asiasta astuu voimaan 2018.

Opetuksen toteutus erilaisia oppimisympäristöjä – työpajoista virtuaalimaailmoihin – hyödyntäen on ollut muutamissa hankkeissa keskeistä. Suomen ammatilliset erityisoppilaitokset ovat myös olleet rakentamassa kokonaisia koulujärjestelmiä. Esimerkkinä tästä on Keskuspuiston ammattiopiston Moskovaan tuottama tuetun työllistymisen keskus. Isoissa hankkeissa korostuu myös opettajien koulutus.

Pasi Sahlbergin mukaan (Suomalaisen koulun menestystarina, 2015) koulujärjestelmämme on saanut kaksi kansainvälisesti merkittävää ihmettä aikaan. Ensinnäkin oppimistulokset eivät juuri ole riippuvaisia oppilaan yhteiskunnallisesta taustasta. Toiseksi menestyminen ei ole kiinni opinahjosta, hyvää opetusta saa kaikkialla. Näillä parametreilla suomalainen koulujärjestelmä on maailman oikeudenmukaisin.

Osasyy Suomen menestykseen koulutusvertailuissa on luomamme erityisen tuen järjestelmä. Kaikille saavutettavissa oleva ammatillinen koulutus on myös kansakunnan taloudellisen menestyksen ehto – vaikka tässä taantumassa voi usko asiaan horjuakin. Tätä ihmettä kannattaa mainostaa ja myydäkin.

Ammatillisten erityisoppilaitosten (ks. www.ameo.fi) kansainvälinen projektityö on tuottanut paljon hyviä tuloksia, vahvaa kokemusta ja erinomaisia kontakteja. Erityisopetus sinänsä tai yhdistettynä muuhun kehittämistyöhön tarjoaa myös koulutusviennille erään kiinnostavan mahdollisuuden.

Kumppanuuksilla aluekehitystyötä eteenpäin

Haastattelussa Timo Kuusela – Country Manager, Specialist, European Training Foundation

European Training Foundation (ETF) on EU-organisaatio, jonka tavoitteena on muun muassa ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU:n yhteistyömaiden kanssa. ETF:n Suomessa 10. -12. kesäkuuta järjestämä seminaari oli osa kolmevuotista Skills Matching –projektia, jossa koulutuksen osaamistavoitteita sovitetaan yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Projektissa edistetään EU:n Eastern Partnership -alueyhteistyötä EU:n itäisiin kumppanuusmaihin. Projektissa on mukana kuusi maata: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Timo, miksi vierailu juuri Suomeen?

– Suomessa on erittäin hyvät rakenteet ja järjestelmät, jotka ovat ymmärrettäviä. Lisäksi koulutusalan hallinnon yhteistyö on merkittävää. Halusin näyttää projektiin osallistujille myös aidon oppimisympäristön, joten tulimme Omniaan Opetushallituksen suosituksesta.

Omnian vierailulla teemoina olivat muun muassa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ja yrittäjyys, siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta työelämään ja se, kuinka syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan takaisin koulutuksen piiriin. Avainaiheina kuntayhtymän johtaja Tapio Siukosen, Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon ja Omnian Oppimiskumppanuuksien johtajan Mervi Janssonin puheenvuoroissa oli digitaalisuus, innovatiivisuus ja asenne.

Koulutuksen uudistaminen ei ole helppoa kyseisissä maissa. Kaikkia projektissa mukana olevaa kuutta maata yhdistää tausta entisinä Neuvostotasavaltoina, joissa on tallella rakenteita näiltä ajoilta. Tilanne on vaikea monissa näistä maista, koska poliittisten epävakauksien, talousrakenteiden ja väestöjen erilaisuuksien, sosiaalisten kuilujen suuruuden ja koulutusjärjestelmän uudistamisen yhdistäminen ei ole yksinkertainen yhtälö.

Maat ovat ottaneet aktiivisen roolin kehitystyössä:

– Esimerkiksi Ukrainassa on meneillään ETF:n viisivuotinen pilotti, jossa rakennetaan maalle ennakointimallia. Puhumme kansallisesta makromallista, jossa ennakoimme työmarkkinoiden tarvetta viiden vuoden ajanjaksolla. Pilotti perustuu kvantitatiiviseen dataan, eli tilastoihin, mutta siihen tarvitaan tulevaisuudessa myös laadullisia mittareita täydennyksenä, Kuusela kertoo.

ETF:n projektin tarkoituksena on jakaa hyviä toimintatapoja eri maista, joita voitaisiin mahdollisesti siirtää projektiin osallistuvien maiden hyväksi. Projektille aukeaa oma virtuaalifoorumi, e-platform, jossa osallistujat voivat jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Projektin aikana maat tekevät itselleen projektisuunnitelman, johon kehitystyö perustuu. ETF ei avusta maita rahallisesti, vaan antamalla käyttöön verkostonsa osaamisen.

Hyvä esimerkki jaettavista toimintatavoista löytyy Georgiasta, jossa vuonna 2003 tapahtunut ruusuvallankumous uudisti maata liberaalimpaan suuntaan. Maan uusi johto lähti purkamaan byrokratiaa ja korruptiota, jonka seurauksena ministeriöt ja muut työhallintoa säännöstelevät rakenteet purettiin ja työmarkkinat jätettiin vain markkinoiden varaan. Seuranneet ongelmat olivat moninaisia: itsensä korkeasti kouluttaneet joutuivat uudelleen kouluttautumaan, koska heidän osaamiselleen ei ollut kysyntää, tai heidän aktivointinsa oli vaikeaa, koska he joutuivat tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Sittemmin Georgiaan on perustettu uudelleen ministeriö ja tehty systemaattista työmarkkinatutkimusta, jotta koulutussektori voisi paremmin vastata työmarkkinoiden tarpeisiin.

– Maat kaipaavat järjestelmiä, mekanismeja ja metodeja, joilla voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuneeseen rakenteeseen, sanoo Kuusela.

Mitä nämä maat voisivat oppia Suomelta?

– Suomen järjestelmä on hyvin kehittynyt näihin maihin verrattuna. Meillä järjestelmää on kehitetty jo vuosikymmeniä, näissä maissa se on vasta lapsenkengissä. Suomessa on myös selkeä koulutuspolitiikan suunnittelu, Kuusela kehuu.

Työ projektissa on lähtenyt käyntiin viime vuonna, joten projektin tarkempia tuloksia on luvassa viimeistään 2017.

 

Timo Kuuselaa haastatteli projektikoordinaattori Jonna Holopainen.

Kiina ja Suomi – erilaisia, mutta samanlaisia koulutusmaita

Mervi Jansson, Omnia ja
Ulla Virtanen, TAKK:

Kiina kiinnostaa koulutusviejiä koko maailmassa: maalla on selkeä tavoite kehittää koulutusjärjestelmäänsä ja valtava kysyntäpotentiaali. Suomi kiinnostaa kiinalaisia koulutuksen kehittäjiä erinomaisten oppimistulosten ja koulutuksen korkean laadun vuoksi. Vahva tahto kehittää koulutusta on yhteistä molemmille.

Ystävyyskaupunki on osoittautunut erinomaiseksi väyläksi avata ovia  koulutusviennille Kiinaan. Tampereen ystävyyskaupungissa, Guangzhoussa Etelä-Kiinassa järjestettiin vuoden 2014 lopulla merkittävä ammatillisen koulutuksen kaksipäiväinen seminaari. Seminaarissa allekirjoitettiin neljän suomalaisen ja neljän kiinalaisen oppilaitoksen koulutusyhteistyöstä ns. Memorandum of Understanding.

Kiinalaisten ja suomalaisten ammatillisten oppilaitosten johtajat kävivät  seminaarissa vuoropuhelua koulutuksen laadun kehittämisestä, opettajien osaamisen kehittämisestä, kampusten kehittämisestä ja johtamiskäytännöistä – hyviä eväitä koulutuksen kehittämiseen Suomessakin.

Joulukuussa avattiin myös ensimmäinen kiinalais-suomalainen ammatillisen koulutuksen osaamiskeskus Espoon sisarkaupungissa (China-Finland Center of Excellence in Vocational Education) Shanghaissa. Keskuksen tavoitteena on mm kehittää Kiinan ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä. Ensimmäinen ammatillisten opettajien täydennyskoulutus toteutettiin yhdessä Koneen ja Valmetin kanssa Shanghaissa kesällä 2014 ja keskuksen avajaisseremonian yhteydessä 57 opettajaa sai todistuksen suorittamastaan koulutuksesta.

Yhteistyötä Kiinan kanssa ollaan laajentamassa ja syventämässä. Koulutusvienti on tärkeä osa laajempaa koulutusjärjestelmien kehittämistä,  tietopohjan rakentamista ja tieteellistä työtä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

Ketkä ovat tulosten takana? Lue toimijoiden sivustoilta lisää Guangzhoun ja Shanghain yhteistyön taustoista ja tekijöistä.

Löytöretkellä Bostonissa

Uusi koulutus -foorumi palasi juuri ekskursiolta Yhdysvalloista.

Omnian Oppimiskumppanuudet-yksikön johtaja Mervi Jansson pohtii matkan antia blogikirjoituksessaan näin: ”Yhdysvalloissa koulutus ja liiketoiminta nivoutuvat yhteen. Koulutuksella tehdään rahaa ja koulutusvienti on iso bisnes. Niinpä hain myös vastauksia suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseen. Matkan aikana meillä oli useita visiointisessioita, joista viimeisimmässä kirjasimme, että tulevaisuudessa Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani – jatkuvasti kehittävä osaamisyhteiskunta, joka synnyttää uutta palveluliiketoimintaa. Opimme siis tekemään bisnestä osaamisellamme.”

Lue koko Löytöretkellä Bostonissa -kirjoitus Sitran sivustolla.

Sari Olsio, Omnia

 

Suomi on ongelmanratkaisujen maa

Anu Nylund
Matkailukoulutuksen kehittämispäällikkö
Helmi Liiketalousopisto:

Maabrändivaltuuskunnan raportti julkaistiin vuonna 2010. Suomen maabrändiä ei ollut siihen asti kehittänyt eikä koordinoinut mikään yksittäinen taho, vaan Suomen imagoon ja Suomi-kuvan vaikuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä oli toteuttanut omilla tahoillaan lukuisa määrä eri toimijoita, kuten matkailu-, teknologia ja investointiala ja eri alojen yritykset, jokainen omista lähtökohdistaan. Raportissa Suomen suurimmaksi vahvuudeksi nostetaan maan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tähän vahvuuteen perustuukin maabrändin strateginen, vuoteen 2030 ulottuva tavoite, jonka mukaan Suomen odotetaan olevan maailmalla tunnettu ongelmien ratkaisijamaa. Lisää aiheesta kertoo Team Finland.

Koulutus on ongelmien ratkaisua ja ongelmaperusteisesta oppimiskäsityksestä johdettu ratkaisutavoitteinen pedagogiikka tuntuu luontaisena tapana lähestyä kansainvälisiä koulutustarpeita.

Koulutusviennin brändin rakentaminen Suomi-brändin lanseeraus herätti tunteita puoleen ja toiseen. En ota kantaa tunteisiin, vaan pysyttelen sisällössä ja asiassa; jos iso työ on tehty ja loppuraportti tuotettu, miksi emme käyttäisi sitä hyödyksi eri toimialojen brändäyksessä.

Ammatillisen koulutuksen viennin kehittäminen -projektissa tutkitaan ja kartoitetaan ammatillisen koulutuksen viennin mahdollisuuksia, mahdollisia yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja tarpeita. Kartoitusvaiheen jälkeen toivottavasti ammatillisen koulutuksen vienti saa siivet alleen ja tarjolla on hyviä mallinnuksia eri alojen koulutusten vientiin.

Kun koulutusta aletaan viedä kansainvälisille markkinoille, suurena apuna on tunnettuus ja olemassa oleva brändi. Brändi voidaan määritellä asiakkaan mielessä syntyvänä käsitteenä tuotteesta tai palvelusta. Brändätty palvelu antaa lupauksen jostakin erityisen hyvästä, jostakin mikä antaa lisäarvoa palvelun ostajalle. Mikä siis erottaa Suomen koulutuksen muista koulutuksen tarjoajista kansainvälisillä markkinoilla?

Suomi on hyvä monessa, mutta ei niin kovin tunnettu Suomi on listattu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi, Suomessa on todettu olevan maailman vapain lehdistö, Suomi on Forbesin tilaston mukaan maailman yksi parhaista maista maailmassa liiketoiminnalle, suomalainen koulujärjestelmä on PISA-tutkimuksissa listattu maailman parhaimpiin ja suomalaiset äidit kuuluvat maailman parhaimmin voivien joukkoon. Suomalaisiin luotetaan ja suomalaiset osaavat ratkaista ongelmia.

Suomea ei kuitenkaan vielä isosti tunneta kansainvälisillä markkinoilla, joten emme voi olettaa, että koulutusta ostetaan heti kun sitä tarjotaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja tunnettuus kasvaa onnistuneiden toteutusten kautta. Markkinointi- ja myyntivaiheessa kannattaa kertoa kaikista mahdollisista tutkimuksista, joissa Suomi on menestynyt; ollaan ylpeitä niistä ja annetaan äänemme kuulua; asiakas haluaa varmistaa palvelun tuottajan luotettavuuden ja osaamisen. Suomalaisen koulutuksen vahvuuksia ovat maabrändiraportinkin mukaan tasa-arvoisuus, tehokkuus, opettajien pätevyys ja opettajan työn arvostus, joustavuus koulutuksen toteutuksessa ja joustavuus henkilökohtaisen opinpolun rakentamisessa. Hallintokaan ei ole kovin hierarkkista ja opettajat pystyvät vaikuttamaan työnsä sisältöön ja opetuksen toteutukseen.

Koulutusviennin menestystekijöitä: kulttuurisensitiivisyys & vastuullisuus 

Olin kuulemassa esitystä kansainvälisestä koulutusvientihankkeesta, jonka kohdemaa on Haiti. Haiti ei ole päässyt jaloilleen vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen ja matkailuelinkeinon toivotaan olevan yksi maan mahdollisuuksista. Matkailuelinkeino vaatii onnistuakseen infrastruktuuria ja osaamista; liiketoimintaosaamista kartutetaan koulutuksella ja infrastruktuuria rakennetaan suomalaisen insinööriosaamisen avulla.

Haitin ongelmia lähdetään ratkaisemaan koulutusviennillä, mutta ei meidän ehdoilla eikä samoin keinoin kuin Suomessa.

Kulttuurin tuntemus on tärkeää; mikä on paikallisten arvomaailma, mitä kokemuksia koulutuksesta on, millä tavalla koulutus vaikuttaa sosiaaliseen asemaan ja millainen merkitys yhteiskunnassa on miehen ja naisen välisellä tasa-arvolla. Haitin mallissa luotetaan yrittäjyyteen; koulutettavat perustavat yrityksiä, oppivat omaa yritystään kehittäen ja kouluttautuvat samalla uusien opiskelijoiden mentoreiksi. Koulutusvienti on vuorovaikutusta ja ongelmia ratkaistaan dialogin avulla Haitin tapauksessa noin 50% koulutettavista on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Verkko-oppiminen ja itseohjautuvat metodit eivät siis toimi; ”Learning by doing” – pedagogiikka ja mentorimalli ovat varmasti hyviä ratkaisuja, didaktiikassa sarjakuvat ja draama voisivat toimia oikeinkin hyvin!

Koulutettavien taustoja ja toiveita on siis tarpeen kuulla, nähdä ja oikeasti ymmärtää. Koulutusvienti voi tarkoittaa meidän näkökulmastamme paluuta menneiden aikojen pedagogisiin ratkaisuihin, mutta yhtä hyvin meidät voidaan haastaa todella uusien metodien käyttöön. Uskon, että kaikenlaisten ongelmien ratkaisu johtaa positiiviseen kokemiseen, yhdessä oppimiseen ja oikeasti kokeelliseen pedagogiikkaan. Koulutusvienti on dialogia lähtö- ja kohdemaan ihmisten välillä; ensin ihminen kohtaa ihmisen ja sen jälkeen teknologia ja pedagogiikka otetaan käyttöön koulutuksen tuotteistamisen ja palvelumuotoilun välineinä.

Koulutusvienti – toiveajattelua vai tulevaisuuden rahasampo?

Petteri Ora, kehitysjohtaja
Kiipulan ammattiopisto:

OKM:n tulevaisuuskatsauksen 2014 mukaan (s. 12) ammatillisen koulutuksen järjestäjät voisivat tulevina niukkoina aikoina hankkia lisää pätäkkää itselleen koulutusviennillä. Ihan siis merkittäviä määriä. Kriittinen pohtija voisi huomauttaa, että lähteestä riippuen Suomen tämän hetken koko koulutusviennin arvo on 30 – 80 miljoonaa euroa. Tämän voi suhteuttaa ammatillisen toisen asteen vuosibudjettiin, joka on hieman yli 1000 miljoonaa…

I have a dream… Krista Kiuru on kannustanut oppilaitoksia panostamaan koulutusvientiin. Kiipulan ammattiopisto on mukana projektissa, jossa 14 ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää tutkii OKM:n ja OPH:n tuella koulutusviennin esteitä ja mahdollisuuksia. Kiipula edustaa hankkeessa koko AMEO-verkostoa.

Maailmalta löytyy houkuttelevia esimerkkejä bisneksenä onnistuneesta koulutusviennistä. Suomen kokoinen Uusi-Seelanti tahkoaa vuodessa koulutusvientiä yli 1.5 miljardin arvosta. Muita ”education export” –toiminnan suurmaita ovat Iso-Britannia ja Australia.

Suomessa leijonanosan koulutusviennistä tekevät korkeakoulut. Ammatillisista toisen asteen oppilaitoksista Omnia Espoosta ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ovat koulutusviennin edelläkävijöitä. Ne ovat satsanneet aiheeseen määrätietoisesti. Kiipulan lähimailla HAMK/AOKK on aktiivisesti myynyt opettajankoulutusta useisiin maihin. Yhteistyömme kautta olemme Kiipulassakin nähneet opettajaryhmät Kazakstanista ja Brasiliasta.

Suomen koulutusviennin kehittymisen suurimmiksi esteiksi on arvioitu toimijoiden pieni koko sekä lainsäädännölliset hankaluudet. Koulutusviennin isoissa maissa julkiset ja yksityiset organisaatiot ovat yhdistäneet voimansa suuriksi konsortioiksi. Meillä on monta pientä.

Suurin lainsäädännöllinen ongelma Suomessa on tutkintojen myymisen kieltäminen. Iso-Britannian koulutusviennistä yli 75 % on tutkintojen myyntiä. Suomalaiset kenttäopekonsultit saavat kyllä järjestää valmistavaa koulutusta vaikkapa Kiinassa, mutta suomalaisia tutkintoja ne eivät siellä saa tuottaa. Toinen juttu on, että tutkintojen myynti käsittää myös ulkomaisilta opiskelijoilta kerätyt lukukausi- ja tutkintomaksut. Niitä ei Suomessa ole.

Ehkä unelmanäky suomalaisesta menestyvästä koulutusviennistä olisi tilanne, jossa valtio tukisi vienninedistämisen keinoillaan muutamaa suurta koulutuksen järjestäjien ja yritysten yhteenliittymää. Suurten vientimaiden mallin mukaisesti Suomella olisi koulutusosaamisen sillanpääasemia tärkeimmissä vientimaissa. Tutkintoja myytäisiin kaikille halukkaille.

Koulutusosaamisen vienti auttaa meitä huomaamaan omat vahvuutemme. JAMK:in kokenut koulutusviejä Timo Juntunen tiivistää suomalaisen osaamisen ydinkohdat kolmeksi kokonaisuudeksi:

  • Meillä on moderni, konstruktivismiin perustuva oppimiskäsitys. Se soveltuu tuottamaan osaajia nykyajan itsellisyyttä ja jatkuvaa oppimista korostaville työmarkkinoille.
  • Meillä on kehittynyt kyky käyttää erilaisia oppimisympäristöjä oppimisen tukena. Opettajakeskeisyydestä olemme siirtyneet yhteisöllisen oppimisen malleihin, joissa aidoilla työympäristöillä on merkittävä osuus.
  • Koulujärjestelmämme on tehokas ja kilpailukykyinen. Se on osallistava ja likeisesti työelämän kanssa toimiva. Tähän kohtaan sijoittuu erityisopetuksen osaaminen.

Koulutusvienti tuskin tulee aikoihin olemaan mitenkään merkittävä taloudellinen osa Kiipulan toimintaa. Henkisellä puolella, osaamisen ja edelläkävijyyden näkökulmasta koulutusvienti on todennäköisesti paljon euroarvoaan suurempi juttu.

.

Ammatillisen koulutuksen viennin edistämishanke

Ammattikoulutuksesta vientituote

Suomi on maailmanlaajuisesti tunnettu koulutuksen osaajana ja koulutusvienti on ollut otsikoissa jo vuosia. Kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle siis löytyy, mutta pystyykö koulutusala tarjoamaan ratkaisuja erilaisten asiakkaiden tarpeisiin? Mitä viennin esteitä on purettava, jotta koulutusosaamisen myynti ulkomaisille asiakkaille lähtisi kunnolla käyntiin?

Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä OPH:n rahoittamassa hankkeessa 14 ammatillisen koulutuksenjärjestäjän yhteistyönä. Vuoden 2015 aikana on määrä selvittää ammatillisen koulutuksen markkinapotentiaali valituilla kohdemarkkinoilla ja rakentaa toimintasuunnitelma viennin vauhdittamiseksi. Tervetuloa mukaan seuraamaan työn etenemistä ja osallistumaan keskusteluun tällä foorumilla!

Sari Olsio, Omnia