Työpaikkaohjaajakoulutusta maailman markkinoille

Katariina Walker, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Koulutusvientiä koskevissa keskusteluissa on noussut vahvasti esille oppilaitosten tuotteistamis- ja myyntiosaaminen. Koulutusviennin esteiden tunnistamisen lisäksi on painotettu viennin aloittamista ja lisäämistä niiden koulutuspalveluiden osalta, joita nykylainsäädännön puitteissa voimme jo myydä. Oulun TOPPI -hankkeen päätöstilaisuudessa 2.11.2015 yhdeksi teemaksi nostettiin työpaikkaohjaajakoulutuksen tuotteistaminen vientituotteeksi sekä markkinarakojen löytäminen. Koulutuksen potentiaalia mietti joukko asiantuntijoita aina oppilaitosten johdosta ja luottamushenkilöistä yritysten työpaikkaohjaajakouluttajiin ja työpaikkaohjaajiin. Open Space -metodilla toteutetun iltapäivän aikana tunnistettiin kolme mahdollista konseptia, joilla työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan lähteä viemään maailmalle: kuva_2020_koulutusvienti_kuva_Sanna_Kivinen[1]

  1. Viedään työpaikkaohjaajakoulutusta kylkiäisenä toisen osaamisen kanssa

Työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan myydä yhdessä esimerkiksi märkätilarakennus- tai potilashuonesiivousosaamisen kanssa samalla, kun yrityksen prosesseja kehitetään tarvekartoituksen perusteella. Tämä antaa lisäarvoa asiakkaalle. Työpaikkaohjaajakoulutus edesauttaa puolestaan työntekijöiden perehdytys- ja ohjausprosessia. Se myös sitouttaa työntekijöitä pysymään työnantajan palveluksessa. Näin yrityksen panostus työntekijöidensä lisäkoulutukseen on tuottavaa.

  1. Myydään työpaikkaohjaajakoulutusta suoraan yrityksiin

Isot yritykset maailmalla tarvitsevat osaavaa työvoimaa, mutta useissa maissa oppilaitosten ja työelämän välillä on kuilu. Koulutuksessa ei tunneta työelämälähtöisyyttä ja vastavalmistuneiden työelämävalmiudet ovat puutteelliset. Koulutusjärjestelmän muuttaminen on pitkä prosessi ja näin ollen koulutusta kannattaa tarjota suoraan paikallisiin yrityksiin. Työpaikkaohjaajakoulutus voidaan räätälöidä vastaamaan yrityksen perehdytys- ja ohjaustarpeita sekä varmistamaan työntekijän työelämätaitojen kehittyminen heti uran alkuvaiheesta lähtien.

  1. Tuetaan koulutuksen muuttumista yhä työelämälähtöisemmäksi

Työpaikkaohjaajakoulutus voi olla osa suurempaa koulutusreformia, minkä tavoitteena on työelämälähtöisempi ammatillinen koulutus. Tällöin asiakkaina ovat todennäköisesti ministeriöt, mikä vaatii yleensä pitempää prosessia verrattuna yritysten tai oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Mikäli kohdemaassa on jo muodostunut toimintamalli koulutuksen ja yritysten välille, voidaan sitä syventää tarjoamalla työpaikkaohjaajaosaamista joko suoraan yrityksille tai oppilaitoksille.

Oulun TOPPI-hanke

Oulun TOPPI -hankkeessa on kehitetty työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua yhdessä Oulun seudulla ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kesken. Hankkeessa on laadittu ja pilotoitu työpaikkaohjaajakoulutusmalli, jota toteutetaan Opetushallituksen ohjeen työpaikkaohjaajien koulutuksesta (3 ov) mukaisesti. Mallia on hyödynnetty sekä perinteisenä luokkahuonekoulutuksena, täysin digitalisoituna että niiden välimuotona. Koulutusta on myös jalkautettu toteutettavaksi yrityksissä. Koulutuksen aikana työpaikkaohjaaja saa ajankohtaista tietoa opiskelijan perehdytyksestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä yksilöllisten työssäoppimisen polkujen suunnittelusta työpaikoilla. Yritykset ovat kokeneet koulutuksen antavan heille opiskelijan ohjauksen lisäksi osaamista muun muassa uuden henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi he kokevat koulutuksen syventävän oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.

Työelämäyhteistyötä asiakaslähtöisesti

Työelämäyhteistyö nousi nopeasti avainsanaksi työpaikkaohjaajakoulutuksen vientipotentiaalia kartoittaessa. Ammatillisen koulutusviennin edistämishankkeen markkinakartoituksen mukaan useissa maissa koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu eikä yhteistyötä juuri ole tai se ei ole kovin organisoitua. Tämä antaa potentiaalia työpaikkaohjaajakoulutukselle, mikä voidaan räätälöidä asiakaslähtöiseksi vastaamaan kohdemaan ja asiakkaan tarpeita.

Markkinoillepääsykanava tulee valita kohdemaan ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Koulutuksen sisältö tulee lokalisoida, mikä lisää asiakaslähtöisyyttä ja kilpailuetua. Tuote on tosin hyvä saattaa digitaaliseen muotoon ensiksi kotimaan tasolla, jolloin sen skaalautuvuus on helpompi toteuttaa suuremmillakin markkinoilla. Ennen kaikkea viesti maailmalla pitää tukea kuvaa maailman parhaasta ja asiakaslähtöisestä osaamisesta!

Lisätietoja Oulun TOPPI –hankkeesta

toppi_tapahtuma12
Vasemmalta: Helena Rajalinna, Sanna Kivinen, Katariina Walker ja Kati Pääkkönen.

Kuvat:

Sanna Kivinen, kehitys- ja hallintojohtaja, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

JOADS NY

 

 

 

 

Koulutusviennin esteet luvataan poistaa myös ammatillisen koulutuksen osalta!

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat torstaina 22.10. Finlandia –talolla järjestämässään tiedotustilaisuudessa poistavansa esteet koulutusviennin tieltä. Koulutusviennin vauhdittamisen ensimmäinen vaihe on EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille säädettävät lukukausimaksut korkeakouluille. Maksuja voi periä jo 1.1.2016. Toinen vaihe on koulutusviennin esteiden poistaminen toiselta asteelta. Ammatillisen koulutuksen esteiden poiston suunnitellaan tapahtuvan pikaisesti, jotta koulutusvienti saadaan nousuun.

Ministerit lupasivat parantaa tilauskoulutuksen mahdollisuuksia ja mahdollistaa maksun vastaanottamisen. Koulutusosaaminen on tarkoitus nivoa osaksi liiketoimintaa ja vientiä. Tukena tässä toimii Team Finland –verkosto, johon kuuluvat muun muassa lähetystöt ympäri maailmaa.

Tilaisuudessa kuultiin kommenttipuheenvuorot Finpron alaisuudessa toimivan kasvuohjelman Future Learning Finlandin ohjausryhmän puheenjohtaja Jyri Ahdilta, Finland Universityn hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäeltä ja Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Janssonilta. Kommenttipuheenvuoroissa korostettiin hankkeessammekin tärkeiksi nousseita asioita: digitaalisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia, laaja-alaisen yhteistyön tärkeyttä ja tuotteistuksen merkitystä.

Jansson korosti koulutusviennin mahdollistamista uudenlaiseksi liiketoiminnaksi rajoja rikkovalla yhteystyöllä, johon kuuluvat yhteistyökumppanuudet koulutuksen saralla, sekä myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ahdin mukaan FLF voi toimia kasaavana voimana, tarjota tukea jäsenilleen ja näkyvyyttä vienninedistämismatkoilla. Ahdin mukaan koulutusvienti käsitteenä on monimuotoinen; se pitää sisällään kaikki oppiasteet lifelong learning -periaatteella, oppimateriaalit, konsultoinnin, opettajien koulutuksen, oppimisympäristöt ja tutkintojen viennin.

Janssonin mukaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen vienti on jo työn alla. Ratkaisuja mietittäessä voidaan benchmarkata Singaporea, jonka tutkintovienti ulottuu 36 maahan.

 

Opetus- ja kultturiministeriön tiedote ’Ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka: Esteet koulutusviennin tieltä puretaan’

Verkkouutiset 22.10.2015: Myös ammatillisille oppilaitoksille halutaan mahdollisuus myydä tutkintoja

Kumppanuuksilla aluekehitystyötä eteenpäin

Haastattelussa Timo Kuusela – Country Manager, Specialist, European Training Foundation

European Training Foundation (ETF) on EU-organisaatio, jonka tavoitteena on muun muassa ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU:n yhteistyömaiden kanssa. ETF:n Suomessa 10. -12. kesäkuuta järjestämä seminaari oli osa kolmevuotista Skills Matching –projektia, jossa koulutuksen osaamistavoitteita sovitetaan yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Projektissa edistetään EU:n Eastern Partnership -alueyhteistyötä EU:n itäisiin kumppanuusmaihin. Projektissa on mukana kuusi maata: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Timo, miksi vierailu juuri Suomeen?

– Suomessa on erittäin hyvät rakenteet ja järjestelmät, jotka ovat ymmärrettäviä. Lisäksi koulutusalan hallinnon yhteistyö on merkittävää. Halusin näyttää projektiin osallistujille myös aidon oppimisympäristön, joten tulimme Omniaan Opetushallituksen suosituksesta.

Omnian vierailulla teemoina olivat muun muassa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ja yrittäjyys, siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta työelämään ja se, kuinka syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan takaisin koulutuksen piiriin. Avainaiheina kuntayhtymän johtaja Tapio Siukosen, Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon ja Omnian Oppimiskumppanuuksien johtajan Mervi Janssonin puheenvuoroissa oli digitaalisuus, innovatiivisuus ja asenne.

Koulutuksen uudistaminen ei ole helppoa kyseisissä maissa. Kaikkia projektissa mukana olevaa kuutta maata yhdistää tausta entisinä Neuvostotasavaltoina, joissa on tallella rakenteita näiltä ajoilta. Tilanne on vaikea monissa näistä maista, koska poliittisten epävakauksien, talousrakenteiden ja väestöjen erilaisuuksien, sosiaalisten kuilujen suuruuden ja koulutusjärjestelmän uudistamisen yhdistäminen ei ole yksinkertainen yhtälö.

Maat ovat ottaneet aktiivisen roolin kehitystyössä:

– Esimerkiksi Ukrainassa on meneillään ETF:n viisivuotinen pilotti, jossa rakennetaan maalle ennakointimallia. Puhumme kansallisesta makromallista, jossa ennakoimme työmarkkinoiden tarvetta viiden vuoden ajanjaksolla. Pilotti perustuu kvantitatiiviseen dataan, eli tilastoihin, mutta siihen tarvitaan tulevaisuudessa myös laadullisia mittareita täydennyksenä, Kuusela kertoo.

ETF:n projektin tarkoituksena on jakaa hyviä toimintatapoja eri maista, joita voitaisiin mahdollisesti siirtää projektiin osallistuvien maiden hyväksi. Projektille aukeaa oma virtuaalifoorumi, e-platform, jossa osallistujat voivat jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Projektin aikana maat tekevät itselleen projektisuunnitelman, johon kehitystyö perustuu. ETF ei avusta maita rahallisesti, vaan antamalla käyttöön verkostonsa osaamisen.

Hyvä esimerkki jaettavista toimintatavoista löytyy Georgiasta, jossa vuonna 2003 tapahtunut ruusuvallankumous uudisti maata liberaalimpaan suuntaan. Maan uusi johto lähti purkamaan byrokratiaa ja korruptiota, jonka seurauksena ministeriöt ja muut työhallintoa säännöstelevät rakenteet purettiin ja työmarkkinat jätettiin vain markkinoiden varaan. Seuranneet ongelmat olivat moninaisia: itsensä korkeasti kouluttaneet joutuivat uudelleen kouluttautumaan, koska heidän osaamiselleen ei ollut kysyntää, tai heidän aktivointinsa oli vaikeaa, koska he joutuivat tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Sittemmin Georgiaan on perustettu uudelleen ministeriö ja tehty systemaattista työmarkkinatutkimusta, jotta koulutussektori voisi paremmin vastata työmarkkinoiden tarpeisiin.

– Maat kaipaavat järjestelmiä, mekanismeja ja metodeja, joilla voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuneeseen rakenteeseen, sanoo Kuusela.

Mitä nämä maat voisivat oppia Suomelta?

– Suomen järjestelmä on hyvin kehittynyt näihin maihin verrattuna. Meillä järjestelmää on kehitetty jo vuosikymmeniä, näissä maissa se on vasta lapsenkengissä. Suomessa on myös selkeä koulutuspolitiikan suunnittelu, Kuusela kehuu.

Työ projektissa on lähtenyt käyntiin viime vuonna, joten projektin tarkempia tuloksia on luvassa viimeistään 2017.

 

Timo Kuuselaa haastatteli projektikoordinaattori Jonna Holopainen.

Löytöretkellä Bostonissa

Uusi koulutus -foorumi palasi juuri ekskursiolta Yhdysvalloista.

Omnian Oppimiskumppanuudet-yksikön johtaja Mervi Jansson pohtii matkan antia blogikirjoituksessaan näin: ”Yhdysvalloissa koulutus ja liiketoiminta nivoutuvat yhteen. Koulutuksella tehdään rahaa ja koulutusvienti on iso bisnes. Niinpä hain myös vastauksia suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseen. Matkan aikana meillä oli useita visiointisessioita, joista viimeisimmässä kirjasimme, että tulevaisuudessa Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani – jatkuvasti kehittävä osaamisyhteiskunta, joka synnyttää uutta palveluliiketoimintaa. Opimme siis tekemään bisnestä osaamisellamme.”

Lue koko Löytöretkellä Bostonissa -kirjoitus Sitran sivustolla.

Sari Olsio, Omnia