Koulutusvientiin vauhtia OKM:n tiekartalla ja uudella yhteistyöjärjestöllä FIEDU:lla

Jonna Holopainen, projektikoordinaattori

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 15. maaliskuuta suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseksi tiekartan, jonka tekemiseen myös ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hanke on aktiivisesti osallistunut. Tiekarttaan on kerätty vuosina 2016-2019 tehtäviä toimenpiteitä, joilla koulutusvientiä vauhditetaan. Koulutusviennin toimijoiden liikevaihtoa on tavoitteena kasvattaa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.

Tiekartta tekee näkyväksi tukitoimet, joilla pyritään kasvattamaan koulutusvientiä. Tukitoimien tavoitteena on luoda vireä koulutusviennin ekosysteemi, joka vahvistaa suomalaisen koulutusosaamisen tuotteistamista, yksityisen ja julkaisen sektorin kumppanuuksia, karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä kehittää julkisia rahoitusinstrumentteja koulutusviennin tarpeisiin. Tiekartan mukaan vielä tänä vuonna mm. tuotteistetaan koulutuspalveluja, kootaan julkisia palvelumalleja sekä vahvistetaan verkostoja.

Tiekartta lupaa hyvää toisen asteen ammatilliselle koulutusviennille: seuraavana ministeriön työlistalla on valmistella lakimuutosta, joka mahdollistaa ammatillisten näyttötutkintojen viennin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaa toiseen asteen koulutusviennin esteiden purkamiseksi työryhmän, joka mm. karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä selvittää uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottamista, jotta vientikokeilut saadaan käyntiin jo kesällä.

Tiistaina aukesi myös uuden koulutusviennin yhteistyöjärjestön Finnish International Education Associationin (FIEDU) internet-sivut. Yhdistys on syntynyt hankkeessa esiin nousseesta tarpeesta yhteiselle koulutusvientitoimijalle. FIEDUn jäseneksi voivat hakea kaikki koulutusvientiä harjoittavat toimijat, joten se on niin kaikki koulutusasteet yhteen kokoava kuin alansa mukana alati kasvava yhdistys.

Yhdistys edustaa jäseniään koulutusvientiä koskevissa kysymyksissä ja tukee jäsentensä toimintaa rakentamalla suomalaisen kansainvälisen koulutuksen brändiä. FIEDU edistää jäsentensä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi se edistää koulutusvientiin liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Hanke jatkaa työtään vielä kesäkuun loppuun saakka; yhdistyksen on määrä jatkaa hankkeen aloittamaa työtä hankkeen päätyttyä. Yhdistyksen internet-sivut on avattu osoitteessa www.fiedu.fi. Sivuilta löytyy lisätietoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä.

 

OKM:n tiedote: Koulutusvientiin vauhtia yhteisellä tiekartalla – ammatillisen koulutuksen uudet vientikokeilut käyntiin kesällä

Löytöretkellä Bostonissa

Uusi koulutus -foorumi palasi juuri ekskursiolta Yhdysvalloista.

Omnian Oppimiskumppanuudet-yksikön johtaja Mervi Jansson pohtii matkan antia blogikirjoituksessaan näin: ”Yhdysvalloissa koulutus ja liiketoiminta nivoutuvat yhteen. Koulutuksella tehdään rahaa ja koulutusvienti on iso bisnes. Niinpä hain myös vastauksia suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseen. Matkan aikana meillä oli useita visiointisessioita, joista viimeisimmässä kirjasimme, että tulevaisuudessa Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani – jatkuvasti kehittävä osaamisyhteiskunta, joka synnyttää uutta palveluliiketoimintaa. Opimme siis tekemään bisnestä osaamisellamme.”

Lue koko Löytöretkellä Bostonissa -kirjoitus Sitran sivustolla.

Sari Olsio, Omnia

 

Suomi on ongelmanratkaisujen maa

Anu Nylund
Matkailukoulutuksen kehittämispäällikkö
Helmi Liiketalousopisto:

Maabrändivaltuuskunnan raportti julkaistiin vuonna 2010. Suomen maabrändiä ei ollut siihen asti kehittänyt eikä koordinoinut mikään yksittäinen taho, vaan Suomen imagoon ja Suomi-kuvan vaikuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä oli toteuttanut omilla tahoillaan lukuisa määrä eri toimijoita, kuten matkailu-, teknologia ja investointiala ja eri alojen yritykset, jokainen omista lähtökohdistaan. Raportissa Suomen suurimmaksi vahvuudeksi nostetaan maan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tähän vahvuuteen perustuukin maabrändin strateginen, vuoteen 2030 ulottuva tavoite, jonka mukaan Suomen odotetaan olevan maailmalla tunnettu ongelmien ratkaisijamaa. Lisää aiheesta kertoo Team Finland.

Koulutus on ongelmien ratkaisua ja ongelmaperusteisesta oppimiskäsityksestä johdettu ratkaisutavoitteinen pedagogiikka tuntuu luontaisena tapana lähestyä kansainvälisiä koulutustarpeita.

Koulutusviennin brändin rakentaminen Suomi-brändin lanseeraus herätti tunteita puoleen ja toiseen. En ota kantaa tunteisiin, vaan pysyttelen sisällössä ja asiassa; jos iso työ on tehty ja loppuraportti tuotettu, miksi emme käyttäisi sitä hyödyksi eri toimialojen brändäyksessä.

Ammatillisen koulutuksen viennin kehittäminen -projektissa tutkitaan ja kartoitetaan ammatillisen koulutuksen viennin mahdollisuuksia, mahdollisia yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja tarpeita. Kartoitusvaiheen jälkeen toivottavasti ammatillisen koulutuksen vienti saa siivet alleen ja tarjolla on hyviä mallinnuksia eri alojen koulutusten vientiin.

Kun koulutusta aletaan viedä kansainvälisille markkinoille, suurena apuna on tunnettuus ja olemassa oleva brändi. Brändi voidaan määritellä asiakkaan mielessä syntyvänä käsitteenä tuotteesta tai palvelusta. Brändätty palvelu antaa lupauksen jostakin erityisen hyvästä, jostakin mikä antaa lisäarvoa palvelun ostajalle. Mikä siis erottaa Suomen koulutuksen muista koulutuksen tarjoajista kansainvälisillä markkinoilla?

Suomi on hyvä monessa, mutta ei niin kovin tunnettu Suomi on listattu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi, Suomessa on todettu olevan maailman vapain lehdistö, Suomi on Forbesin tilaston mukaan maailman yksi parhaista maista maailmassa liiketoiminnalle, suomalainen koulujärjestelmä on PISA-tutkimuksissa listattu maailman parhaimpiin ja suomalaiset äidit kuuluvat maailman parhaimmin voivien joukkoon. Suomalaisiin luotetaan ja suomalaiset osaavat ratkaista ongelmia.

Suomea ei kuitenkaan vielä isosti tunneta kansainvälisillä markkinoilla, joten emme voi olettaa, että koulutusta ostetaan heti kun sitä tarjotaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja tunnettuus kasvaa onnistuneiden toteutusten kautta. Markkinointi- ja myyntivaiheessa kannattaa kertoa kaikista mahdollisista tutkimuksista, joissa Suomi on menestynyt; ollaan ylpeitä niistä ja annetaan äänemme kuulua; asiakas haluaa varmistaa palvelun tuottajan luotettavuuden ja osaamisen. Suomalaisen koulutuksen vahvuuksia ovat maabrändiraportinkin mukaan tasa-arvoisuus, tehokkuus, opettajien pätevyys ja opettajan työn arvostus, joustavuus koulutuksen toteutuksessa ja joustavuus henkilökohtaisen opinpolun rakentamisessa. Hallintokaan ei ole kovin hierarkkista ja opettajat pystyvät vaikuttamaan työnsä sisältöön ja opetuksen toteutukseen.

Koulutusviennin menestystekijöitä: kulttuurisensitiivisyys & vastuullisuus 

Olin kuulemassa esitystä kansainvälisestä koulutusvientihankkeesta, jonka kohdemaa on Haiti. Haiti ei ole päässyt jaloilleen vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen ja matkailuelinkeinon toivotaan olevan yksi maan mahdollisuuksista. Matkailuelinkeino vaatii onnistuakseen infrastruktuuria ja osaamista; liiketoimintaosaamista kartutetaan koulutuksella ja infrastruktuuria rakennetaan suomalaisen insinööriosaamisen avulla.

Haitin ongelmia lähdetään ratkaisemaan koulutusviennillä, mutta ei meidän ehdoilla eikä samoin keinoin kuin Suomessa.

Kulttuurin tuntemus on tärkeää; mikä on paikallisten arvomaailma, mitä kokemuksia koulutuksesta on, millä tavalla koulutus vaikuttaa sosiaaliseen asemaan ja millainen merkitys yhteiskunnassa on miehen ja naisen välisellä tasa-arvolla. Haitin mallissa luotetaan yrittäjyyteen; koulutettavat perustavat yrityksiä, oppivat omaa yritystään kehittäen ja kouluttautuvat samalla uusien opiskelijoiden mentoreiksi. Koulutusvienti on vuorovaikutusta ja ongelmia ratkaistaan dialogin avulla Haitin tapauksessa noin 50% koulutettavista on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Verkko-oppiminen ja itseohjautuvat metodit eivät siis toimi; ”Learning by doing” – pedagogiikka ja mentorimalli ovat varmasti hyviä ratkaisuja, didaktiikassa sarjakuvat ja draama voisivat toimia oikeinkin hyvin!

Koulutettavien taustoja ja toiveita on siis tarpeen kuulla, nähdä ja oikeasti ymmärtää. Koulutusvienti voi tarkoittaa meidän näkökulmastamme paluuta menneiden aikojen pedagogisiin ratkaisuihin, mutta yhtä hyvin meidät voidaan haastaa todella uusien metodien käyttöön. Uskon, että kaikenlaisten ongelmien ratkaisu johtaa positiiviseen kokemiseen, yhdessä oppimiseen ja oikeasti kokeelliseen pedagogiikkaan. Koulutusvienti on dialogia lähtö- ja kohdemaan ihmisten välillä; ensin ihminen kohtaa ihmisen ja sen jälkeen teknologia ja pedagogiikka otetaan käyttöön koulutuksen tuotteistamisen ja palvelumuotoilun välineinä.