Kumppanuuksilla aluekehitystyötä eteenpäin

Haastattelussa Timo Kuusela – Country Manager, Specialist, European Training Foundation

European Training Foundation (ETF) on EU-organisaatio, jonka tavoitteena on muun muassa ammatillisen koulutuksen kehittäminen EU:n yhteistyömaiden kanssa. ETF:n Suomessa 10. -12. kesäkuuta järjestämä seminaari oli osa kolmevuotista Skills Matching –projektia, jossa koulutuksen osaamistavoitteita sovitetaan yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Projektissa edistetään EU:n Eastern Partnership -alueyhteistyötä EU:n itäisiin kumppanuusmaihin. Projektissa on mukana kuusi maata: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Timo, miksi vierailu juuri Suomeen?

– Suomessa on erittäin hyvät rakenteet ja järjestelmät, jotka ovat ymmärrettäviä. Lisäksi koulutusalan hallinnon yhteistyö on merkittävää. Halusin näyttää projektiin osallistujille myös aidon oppimisympäristön, joten tulimme Omniaan Opetushallituksen suosituksesta.

Omnian vierailulla teemoina olivat muun muassa ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ja yrittäjyys, siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta työelämään ja se, kuinka syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan takaisin koulutuksen piiriin. Avainaiheina kuntayhtymän johtaja Tapio Siukosen, Espoon kaupungin sivistystoimenjohtaja Sampo Suihkon ja Omnian Oppimiskumppanuuksien johtajan Mervi Janssonin puheenvuoroissa oli digitaalisuus, innovatiivisuus ja asenne.

Koulutuksen uudistaminen ei ole helppoa kyseisissä maissa. Kaikkia projektissa mukana olevaa kuutta maata yhdistää tausta entisinä Neuvostotasavaltoina, joissa on tallella rakenteita näiltä ajoilta. Tilanne on vaikea monissa näistä maista, koska poliittisten epävakauksien, talousrakenteiden ja väestöjen erilaisuuksien, sosiaalisten kuilujen suuruuden ja koulutusjärjestelmän uudistamisen yhdistäminen ei ole yksinkertainen yhtälö.

Maat ovat ottaneet aktiivisen roolin kehitystyössä:

– Esimerkiksi Ukrainassa on meneillään ETF:n viisivuotinen pilotti, jossa rakennetaan maalle ennakointimallia. Puhumme kansallisesta makromallista, jossa ennakoimme työmarkkinoiden tarvetta viiden vuoden ajanjaksolla. Pilotti perustuu kvantitatiiviseen dataan, eli tilastoihin, mutta siihen tarvitaan tulevaisuudessa myös laadullisia mittareita täydennyksenä, Kuusela kertoo.

ETF:n projektin tarkoituksena on jakaa hyviä toimintatapoja eri maista, joita voitaisiin mahdollisesti siirtää projektiin osallistuvien maiden hyväksi. Projektille aukeaa oma virtuaalifoorumi, e-platform, jossa osallistujat voivat jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Projektin aikana maat tekevät itselleen projektisuunnitelman, johon kehitystyö perustuu. ETF ei avusta maita rahallisesti, vaan antamalla käyttöön verkostonsa osaamisen.

Hyvä esimerkki jaettavista toimintatavoista löytyy Georgiasta, jossa vuonna 2003 tapahtunut ruusuvallankumous uudisti maata liberaalimpaan suuntaan. Maan uusi johto lähti purkamaan byrokratiaa ja korruptiota, jonka seurauksena ministeriöt ja muut työhallintoa säännöstelevät rakenteet purettiin ja työmarkkinat jätettiin vain markkinoiden varaan. Seuranneet ongelmat olivat moninaisia: itsensä korkeasti kouluttaneet joutuivat uudelleen kouluttautumaan, koska heidän osaamiselleen ei ollut kysyntää, tai heidän aktivointinsa oli vaikeaa, koska he joutuivat tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Sittemmin Georgiaan on perustettu uudelleen ministeriö ja tehty systemaattista työmarkkinatutkimusta, jotta koulutussektori voisi paremmin vastata työmarkkinoiden tarpeisiin.

– Maat kaipaavat järjestelmiä, mekanismeja ja metodeja, joilla voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuneeseen rakenteeseen, sanoo Kuusela.

Mitä nämä maat voisivat oppia Suomelta?

– Suomen järjestelmä on hyvin kehittynyt näihin maihin verrattuna. Meillä järjestelmää on kehitetty jo vuosikymmeniä, näissä maissa se on vasta lapsenkengissä. Suomessa on myös selkeä koulutuspolitiikan suunnittelu, Kuusela kehuu.

Työ projektissa on lähtenyt käyntiin viime vuonna, joten projektin tarkempia tuloksia on luvassa viimeistään 2017.

 

Timo Kuuselaa haastatteli projektikoordinaattori Jonna Holopainen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *